Sain pitkästä aikaa ommeltuakin jotain, kun päädyin lupautumaan ystäväni proggikseen...johan tässä oltiinkin pari kuukautta ilman mitään formaatioita tai kaanoneita. Jostain varastin lapsenkin ohjelmanumeroon ja ompelin sille jumpsuitin Ottobren 4/2012 numerosta. Lasten päiden tuli olla peitettyinä ja itselläkin tuli olla yksivärinen asu. Niin ja me ollaan tietenkin legoja, vaikka joku mulle vähän kommentoi, ettei osaa mitenkäänpäin kuvitella mua legopalikkana. Päivänselvä juttuhan tämä on!
Kankaan hommasin huutelemalla vaihtarina joustocollegea paikallisesta ompeluryhmästä, niin ei tarvinut ostaa muuta kuin vetskari.
Muutama karannut lego.
Vähän on vielä reilumman sorttinen, mutta mies kasvaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tosi kiva, kun jaat aatoksesi!