sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Työterapiaa

No jos meikäläiseltä kysyisi, että mitäpä oot viime aikoina miettinyt, niin vastaus olisi, että hulluuttahan minä oon miettinyt.

Ja täytyy sanoa, että kaikki se mietintä on asettanut oman pienimuotoisen hulluuteni perspektiiviin. Oma hulluus kun on hyvin pientä ja vaatimatonta, satunnaista hörhöttelyä. Kun se pikkuisen nostaa päätään, ensin silitän sitä ja lyön sitten tajun kankaalle.

No mitenkäs tämä puuhasteluun liittyy. No siten, että tajusin oman hoitomuotoni olevan sama kuin hulluilla sata vuotta sitten: työterapia. Olen nimittäin hieman vitsaillut siitä, kuinka hulluja hoidettiin rukkasia tekemällä. Mutta eihän se kovin vanhanaikaista olekaan, teen sitä itse melkein päivittäin. Sitä työterapiaa siis.

Niin että jos hulluttaa, työterapia on tämän tohtorin määräys. Vaikka oma hulluuden muotonsa se työterapiakin on, tuumaisi moni.

Kovasti on tullut puuhattua kesäkuumilla ja niistäpä myöhemmin. Ompelukone on saanut olla itsekseen, mutta kasvimaapalsta on laitettu ja ensimmäiset siellä nostelevat päätään. Pihakin on kauneimmillaan.

Pilvikirsikan kukinta meni parissa päivässä, myrsky sirotteli terälehdet maahan. Tässä ennen myrskyä.


Pari kuvaa takapihalta. Sen minkä olen romanttisuudessani tunneilmaisussa menettänyt, olen pihatyyliin saanut. Olen ihan romantikko. Miinus romuraudat ja rakastuneet puutarhatontut. Paitsi että romurautaakin pihalta löytyy muun roinan seasta. Mutta siitä myöhemmin.



Angelique-tulppaanit lähikuvassa.


Särkynytsydän. Multa löytyy myös valkoinen muoto "Alba".


Tulppaaneja.



Jo kukkii myös koristeomenapuu.


6 kommenttia:

  1. Näyttääpäs kivalle! Kaipailisin noita isoja puita enemmän meidänkin pihaan, mutta eipä niitä saa kuin ajan kanssa.

    Ruoste kyllä on romanttista, mutta ne tontut minusta lähinnä tappaa romantiikan. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo pilvikirsikkahan on melkoisen nopea kasvamaan, jos sen tyyppisestä tykkää. Tälle pihalle puilla on kokoa turhankin paljon, varsinkin kun etupihalla _kaiken_ voiman imee vaahtera, mutta puilla on hyvätkin puolensa...

      Poista
    2. Se vaahtera on niin kaunis syssyllä

      Poista
    3. Joo onhan se, ja tykkään myös, kun kukinnan aikaan siinä pörrää kovasti pölyttäjiä, ja talvella on runko kaunis.

      Poista
    4. Juu pilvikirsikasta kyllä tykkään, kuten ehkä arvasitkin! Ostoslistalla se mielessä aina häilyy..

      Poista
    5. Voi ja mulla sitä kasvaa karkulaisena siellä ja täällä. Aina saa repiä maasta irti. Jos joskus keksit jonkun kulkevan tästä ohi, saisit kyllä ilman eestä. Toki piiskataimi on sitten enemmän kokeiluasteella, mutta äkkiä se siitä kasuaa...

      Poista

Tosi kiva, kun jaat aatoksesi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...