maanantai 31. lokakuuta 2011

Lyhyesti lehtieskapismista

Lyhyt lehtikatsaus...Ehtoisa emäntähän on kirjaston suurkuluttaja ja haaveilu vastaa yli puolta puuhastelusta, vai miten se nyt menikään...Listaan tässä muutaman suosikkilehteni.

Sisustuslehdistä ehdoton suosikki on ruotsalainen Sköna Hem. Sen tyyli on skandinaavinen, mutta runsaampi kuin suomalaisissa lehdissä yleensä. Kuvatut kodit ovat keskimäärin iloisempia ja humoristisempia kuin kotimaisissa lehdissä. Kotimaisista pläräilen Dekoa ja Glorian Kotia, joka onkin jollain tarjouksella tullut mulle tämän syksyn. Jotenkin sisustuslehdet eivät tosin nyt puhuttele, kun ei ole remontti mielessä. Makuasioistahan voi silti kiistellä, joten jotain voin tänne kirjoitella.

Pihalehdistä suosikkini on Viherpiha. Ihana, ilmava taitto, ja yksinkertaisesti ihanin. Tätä pläräilisin, jos haluaisin luoda omalle pihalleni fiilistä. (Ja jos kirjallisuuspuolelle mennään, niin oikea mies vastaamaan pihakysymyksiin on Pentti Alanko.)

Käsityöpuolella olen vielä aika tumpelo, mutta toistaiseksi olen innostunut eniten Ottobre Designista ja pointsit sille, että törmäsin kaavoihin Berliinin reissullakin, eli haluttu julkaisu myös rajojen ulkopuolella oujee. Mutta en todellakaan ole käsityötietäjä, joten vinkkejä saa antaa.

Yleiskotilehdistä Kodin Kuvalehti on pitkäaikainen suosikkini, ja löydynpäs sen sivuiltakin, kotoani perheen kanssa, ei nyt kuitenkaan kerrota, missä numerossa ja minä vuonna, njäh njäh. Hieman olen KK:een kyllästynyt, ja lämmennyt hieman Kotiliedelle. Se tuntuu töröttävän tukevasti jalat maassa eikä lässytä liikaa trendeistä.

Sateenkaarisukat

Koska ompelukone odottelee huoltoa, olen tekaissut sijaistoimintona
tyttärelle tällaiset sukat. Malli on Suuri Käsityö -lehdestä
elokuu/2008 ja nimeltään Perinteinen lapsen sukka.

Tämän mallin vahvistettu kantapää ei ollut oikein kiva, mitta ehkä
oon vaan niin tumpelosormi, ettei sujunut angsteitta.

sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Kysely lukijakunnalle

Heipä hei armas lukijani,

Kovin olet ujo, koska en sinua vielä tunne. Kävijätilastoni antavat ymmärtää, että vierailet blogissani yli kymmenen kertaa päivässä, siis satoja kertaa kuukaudessa, mutta silti en tiedä, kuka tai mikä olet ja mitä minusta haluat.

Jos haluat pysytellä anonyyminä etkä mielelläsi liity lukijakseni, tee niin kaikin mokomin! Alter egoni Ehtoisa Emäntäkin on epäsosiaalista tyyppiä ja häiriintyy esimerkiksi, jos joku moukka erehtyy soittamaan sienimetsässä tai häiritsee ompeluhetkeä.

Mutta vaikka kyseinen emäntä saakin suurimman ilon nähdessään Suuria Saavutuksiaan ja Älykkäitä Pohdintojaan yhteen paikkaan koottuna, olisi mukava kuulla myös, mikäli lukijalla on toiveaiheita esitettäväksi. Mitkä aiheet kiinnostavat, jo käsitellyt tai käsittelemättömät? Tai minkälainen ote elämään saa sinut koukkuun? Seksiä ja paljastuksiahan Ehtoisa Emäntä ei tihku, se on kuin se harvahampainen torpan akka, joka vilahtaa navetan taakse antropologin tullessa kyläsille, mutta oikeanlaisia ravinteita saadessaan emäntäkin kukoistaa...

Karpalosuo

Tänään pääsin elpymään suolle. Piti vain vähän vilkaista, mutta kyllähän loppujen lopuksi tuli poimittuakin, koska Kinuskikissan karpalokinuskipiiras kondensoidusta maidosta on niin herkullinen. Ja ehkä mun keräilyviettikin käynnistyi hiukan.

tiistai 25. lokakuuta 2011

Ompelukone ei toimi, ilta ei toimi

No joo, huh huh. Odottelin koko päivän, että illalla surauttelen hieman terapeuttisesti. Siinä odotellessa kerkesi yksi lapsi kuumentua ja kanssa-asujan oven lähtöpaukaus herätti terveemmänkin yöunilta.

Ja ompelukone ei pelaa.

Nyt olen jumissa, en pääse viemään masiinaa huoltoon (jonka yli 30-vuotinen kone ansainnee joka tapauksessa, puhumattakaan sen rikkinäisestä käpälästä) enkä myöskään rentouttamaan itseäni surauttelulla, joka siis tämänhetkinen pakkomielteeni.

Voi huokaus. Ehkä voin katsella malleja ja piirtää jotain kaavaa. Joskus on sellainen olo, että kaiken pitäisi tapahtua just ja heti.

Entisaikojen emännät

Vähän lapsellistahan se on viitata menneeseen ja sanoa, että ennen olivat asiat toisin ja paremmin tietenkin, ei oltu vellihousuja eikä valitettu turhasta blaah blaah jiiänee. Mutta perverssi olo tuli, kun eilen kävin paikallisen kuntosalin HOTyoga-tunnilla (ei varsinaisesti mikään meikän juttu, mutta ei nyt puhuta siitä) ja keskityin kuuntelemaan sisimpääni, tai siis oikeastaan viereisestä salista kantautuvaa mölinää.

Ihminen läsöttää päivän toimistossa ja syö liikaa. Päivän päätteeksi se istumisen rasittamana ja syyllisyydentuskassa ajautuu salille, missä joku kehoansa viilannut narsisti kiekuu pumppaamaan niin, että ryyni lentää. Väkisinkin pujahti mieleen, että saadun energian voisi hyödyllisemminkin ja arvokkaamminkin purkaa.

Tein itselleni semilupauksen, että mun rasvavarantojani kulutettaneen ensisijaisesti lajeihin, joissa on jotain mielekkyyttä (juoksu vie jonnekin paikkaan, tanssi on ilmaisua, ratsastus on moniaistillista jne) enkä alistu jonkun keskenkasvuisen kuikelon kuritettavaksi. Ja tietenkin, alun entisaikojen viittaukseen palatakseni, käytän energiaani puhdetöihin eli puuhasteluun.

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Valmis t-paita

Tuli myös tehtyä lopusta LiandLon Elefanten-kankaasta t-paita Ottobre
3/2007-lehden kaavoilla vähän eri koossa kuin pitkähihainen.

Kanervia

Tulin sitten kuitenkin laittaneeksi haravoinnin yhteydessä tyttären
kanssa hieman kanervia syksyä piristämään. Alkaa olla myös
kynttilöiden aika.

perjantai 21. lokakuuta 2011

8 asiaa itsestä

Olen jotenkin lämmennyt tälle blogihommalle nyt. Voisitkos vinkata kivoja blogeja?

Mun pitäis vähän remontteerata tätä omaa ja tehdä järkevämmiksi nuo tägitkin. Ihan kohta juu...

Otin Lauralta kahdeksan asiaa itsestä -idean jatkokäyttöön ja kirjoitan itsekin. Olen tosin ollut superpuuhakaskin tänään, kun leivoin Kinuskikissan mutakakun marenkipäällysteellä, keikauskakun ja suolukkapiiraan (shiitakesieniä, artisokkaa, vuohenjuustoa ja aurinkokuivattuja tomaatteja), mutta rääppiäisissä ei paljon ole kuvattavaa.

No mutta nyt kahdeksaan puuhasteluaiheiseen asiaan itsestäni.

1. Kuten todettua, puuhastelu lievittää sisäisen ahdingon tunteitani. En siis esittele puuhastelujani retostellakseni vaan tuottaakseni itselleni mielihyvää. Pidemmällä tähtäimellä vuorovaikutteisuus eri puuhastelujen parissa olisi tietenkin suotavaa.

2. En ole missään puuhasteluasiassa erityisen hyvä. Remontoin neljä vuotta, nyt ei ole ihmeempää remonttia mielessä. Siksi käsityöasiat ovat tulleet mieleen, kun kasvukausikin on ohi (toki harrastan hieman myös viherkasveja, mutta niitä ei juuri mahdu enempää...). Pihahommissa olen ihan ok (jos olisi aikaa), käsitöissä aika tunari. Ruoanlaitossa olen melko hyvä, mutta leipomisessa aika paska. Tai no on leipominenkin alkanut onnistua vähän paremmin.

3. Tällä hetkellä puuhasteluintoani lisää se, ettei mulla oo ollut kauheasti intoa liikkua. Mun pitäis kaivaa jostain motivaatiota ja järjestää aikaa. Mulla on suoraan sanottuna tällä hetkellä kauhea uimarengas. Käveleminen ja viikottainen tanssitunti ei sille mitään tee, jos on tottunut liikkumaan paljon ja syömään paljon.

4. Mun sisällä asuu martta. Olen tykännyt ajatella, että mulla olis myös menevä ja trendikäs puoli, mutta martta on ollut viime aikoina jotenkin aktiivisempi.

5. Mut olis helppo höynäyttää taas johonkin uuteen puuhastelujuttuun. Ristipistotyökin olis siisti, jos tekis vaikka Banksyn graffitin.

No emmää jaksanukaan enempää, lähen ahmimaan mutakakkua :)

torstai 20. lokakuuta 2011

Berliini piristi

Kävin viikon Berliinissä piristymässä. Aah! Oli haikeaa tulla kotiin.

En ole siis puuhastellut, ja se näkyy kädestä. Se voi paljon paremmin.

Ja kun tämä tekstiilimania nyt on, niin joo, löysin yhden ihanan kangaskaupan, Frau Tulpen. Jos sattuisi, että sieltä jotain innostut tilaamaan, niin tuun följyyn. En nimittäin ostanut sieltä yhtikäs mitään, hyvä minä.

Yhden Blutgeschwister-merkkisen paidan hankin itselleni tuliaiseksi. Onko vaikeaa hahmottaa vaatekappaleesta sen "kaavoja", siis jos sitä ei pura? Malli miellyttäisi itse tehtynäkin. Palataanpa nyt alkutilanteeseen kuitenkin, siis siihen, etten osaa ommella...

Olen lukenut muutamia kiintoisia blogeja, nyt kun bloggaamisen makuun olen hieman päässyt. Jotta olisi tosi mielenkiintoinen blogi, pitää antaa paljon itsestään. Sitä mää en ole valmis tekemään, sorppa.

keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Käsihaasteita

Vielä lisättävä sellainen pikkuinen lisähaaste näihin puuhasteluihin (ei koske kutomista tai ompelua, mutta suurin piirtein kaikkea muuta): mun käden iho on niin huonossa kunnossa, ettei sillä sais tehdä yhtään mitään. Sain eilen käytyä ihotautilääkärillä, koska ihottuma oli levinnyt kämmeneen ja alkanut tehdä ihme rakkuloita.

Kotirouvakätöseni ei kyllä rohkaise minkäänmoiseen puuhasteluun. Nyt on kuitenkin hoito-ohjetta seuraavaksi puoleksi vuodeksi (ja kyllä minä sitä aiemminkin olen kortisonilla sivellyt).

Nyt sitten pitäis olla niinku Freddy tai Michael Jackson, aina hanska kädessä. Siis: joka kerta kun käsi pitäisi kastella tai altistaa jollekin, puuvillahanska käteen, sen päälle vinyylihanska, sitten spontaanisti hommiin!

Piha pakettiin

No nythän se pitäisi tehdä, mutta laiskottaa niin kamalasti. Roudata pihakalusteet sisään, kaikki pakkasta säikkyvä sisään, tyhjentää keraamiset ruukut...Mutta niin salakavalasti näyttää vielä syksyltä! Pari vuotta sitten tähän aikaan maassa oli jo lumi, ja lööpit kirkuivat eilen vaihteeksi kylmää talvea. En ole edes kanervia vielä laittanut enkä oo ihan varma, laitankokaan. Olishan se kaunis syyspiha yhdenlainen ilostuksenaihe. Kynttilälyhdyn nostin jo väsähtäneen amppelin tilalle, mutta mitään ei ole siinä tullut vielä polteltua.

Kasvimaallekin jäi kananpaska ja kalkki, jota en sitten saanut aikaiseksi nakata taloyhtiön penkkiin. Eipä sillä, olen nakannut viime vuonna, ja kalkin voi laittaa ihan milloin vaan, joten ei mitään vahinkoa tapahtunut.

Kranssin ja jonkin roikkuvan askartelukin voisi olla kivaa, mutta vetämättömyys vaivaa. Piha on yhä niin vihreä! Pakkanen ei ole tässä käynyt.

tiistai 11. lokakuuta 2011

Hummeripaita

Tämmöisen paitaressun surautin. Kuosissa on kovasti väriä ja
voimaa, joten pitänen paitaa ja housuja erillään. Pieniä mokia
tässäkin tekeleessä, mutta oppia ikä kaikki ja silti iloinen
lopputuloksesta! Kaava tädiltä, kangas TiRiTomista. Pehmeää
velouria.

maanantai 10. lokakuuta 2011

Hummerihousut

No tekasin mää pöksytkin. Aika villit! Kaava on tädiltä ja malli
hyvin simppeli. Kangas on velouria ja tilattu TiRiTomista. Lähinnä
mua innostaa tästä kankaasta tehty paita, mutta se jäi lepäämään
vielä pöydälle keskeneräisenä. Housumalli on piristävän napakka
kaikkien haaremihousujen keskellä, erityisesti toimisi tytöillä
mekon kanssa.

Tässä siis se paita

Äh. Hienosti postausta editoidessani tuhosin kuvan, eli tässä siis
se Elefant-kankaasta turautettu LiandLon paita, kaava Ottobre-lehdestä
nro 3/2011.

Eka paita

EDIT: Kangas on Liandlon Elefant ja se on tilattu Ikasyristä.

Jos siihen pystyy lapsi Bangladeshissa, niin...

Eli eka paita ever.

Pienesti elämisestä

Ensinnäkin: Taika-Singer päätti käynnistyä, vastahankaisesti mutta varmasti kuin suomenhevonen! Sen käynti oli pehmeää ja tasaista, mutta ompeleet mitä sattuu. Sain jo melkein yhden jutun ommeltua, esittelen sen sitten valmiina. Yhden resorin kanssa meni näpertelyksi eikä ratkojaa ole (hankintalistalle...vai olisko jollakulla ylimääräinen?), mutta oma vika, että lähdin surauttelemaan ilman harkintaa. Taika-Singerin ompeleen säätö on rikki, mutta soitin konehuoltoon ja kuulemma kyse on haurastuneesta käpälästä. Se maksaa kympin ja huolto lähemmäs seitsemänkymppiä, mutta minä ja Taika-Singer lähennyimme eilisiltana, joten...

Jotenkin mua jatkuvasti ahdistaa, että elämäni piirit ovat niin pienet enkä mieti mitään Suuria ja Merkittäviä. Sitten taas toisaalta pidän näitä käsityöjuttujakin jotenkin entisaikaisina, talven puhdetöinä, joiden ääreen naiset kokoontuivat pirtissä ja varmaan saivat siinä samalla hieman omaa aikaa. Suuret ja Merkittävät kietoutuvat herkästi tuottavuuteen ja talouteen ja sitä kautta kulutukseen, siinä missä koti ja perhe ovat seinien sisällä, yksilötasolla. No eihän ne mitään suurta filosofiaa tietty ole.

Kyllä mua joskus ahdistaa, etteivät naiset kirjoita suuria yhteiskunnallisia romaaneja vaan piipertävät yksilötason kuvauksissa, kauniisti ja lyyrisesti ehkä, mutta eivät yllä "korkeammalle". Tämä korkeampi taso on taas ehkä pieni miehen ääni pääni sisällä, näin sen pitäisi olla, tämä olisi suurta. Eivät avomaankurkut, vauvan housut tai gerbera, vaan jumaliste vähintään ontologia, teknologia ja Jobbs!

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Ompelukoneen kesytystä

Voi video,

Nyt mulla töröttää kaksi ompelukonetta olohuoneen pöydällä, enkä saa kumpaakaan pelaamaan. Isoäidiltä ennakkoperintönä saatu Taika-Singer on lupaava peli, mutta kun haluaisin ommella trikoota ja jotkut asetukset ovat siinä valmiiksi muljahtaneet, niin mitenkähän käynee...? Yhden päivän oon sitä koittanut kesyttää. Nooh. Toinen ehdokas on tädin etelästä reissullaan kuskaama Lervia, joka tuoksahtaa lämpimästi tädistä muistuttaen tupakalle. Se kone ei toistaiseksi ole muuta kuin vittuillut, enkä keksi, minkä ihmeen takia monen monen langanlaiton jälkeen alalangan kaverina tulee ylälangan tekemää sörttöä, siis ylimääräistä lankaa. Jokuhan varmaan tietäisi heti, mitä teen väärin. Saa tulla kertomaan! Muutenkin olisi tukiopetus tarpeen. Hoks ja huom, se ei siis tee sitä vaan trikoolle. Sen sekunnin kun oon saanu koneen pörräämään, se ei oo kranttuillut trikoota, jos vaan oon sitä sopivasti venyttänyt. En kestä katsella ihania ompelublogeja byhyy....!!!

Syysalakulo on kyllä persiestä. Mua ei erityisemmin puuhasteluta mikään, kun oikean käden iho on niin huonossa kunnossa, mutta kyllä mää taas kokkailin tänään: feta-kaalipiirakkaa, ananaskeikauskakun ja hernekeiton. Ananaskeikauskakusta tuli jokseenkin vegaaninen, kun ei ollut rasvaa eikä kananmunaa kotona, joten tein rypsiöljyyn. En tykkää rypsiöljyn mausta :(

Katoin myös, että jossain käsityölehdessä oli lasten neuleen ohje Kelo-langasta. Se Kelo on musta ihanaa <3 Kyseinen ohje mustavalkoinen, mutta varmaan vaihtaisin mustan toiseen väriin, vaikka se kiva väri onkin.

maanantai 3. lokakuuta 2011

Tomaattisato

Tulihan satoa jokunen säälittävä tomaattikin. Ei mahda olla runsas
kastelu mun juttu, vaikka tomskuja toivoisinkin...

sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Viikonlopun herkuttelua

Mulla on ompelukoneen hankkiminen edelleen kesken, kun mulla nyt töröttää kone olohuoneessa, mutta se ei toimi niin kuin pitäisi. Isoäidin vanha Taika-Singer se kuitenkin on. Ehkä lainaan äidiltä konetta.

Olen aika tyytyväinen puuhastelija: tänään tuli laitettua hyvää ruokaa. Olenkin valittanut, etten ole nauttinut ruoanlaitosta, mutta tänään oli hyvä fiilis ja tein kaalipataa, Kinuskikissan karpalotoffeekakun hieman sovellettuna (vain puolet kondensoidun maidon määrästä) sekä punajuurikeiton, jota höystin marketista alessa olleella mascarpone-gorgonzola -juustolla. Ei se pahaa ollut.

Ei muita suuria saavutuksia eikä syvällisiä mietelmiä.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...