järjestelmävirheen seurauksena muuttui alealeksi. Sieltä bongasin 50
cm tätä oravajoustofroteeta, jota moni pitää rumana, mutta jota
itse usein haaveilevasti silmäilin ohi kulkiessani.
Juuri myyntiin tullut ja yleensä tosi kallis oli siis vain hintavahko,
ja toki 180 sentin leveydellä jotain tekikin: puseron koossa 116
(Ottobren More Grey 4/2011) ja pienen teepaidan. Isommasta tuli tosi
siisti työnjäljeltään, mistä kiittäminen selkeälinjaista kaavaa.
Kankaaton kuukausi loppuu pian ja olen ommellut tosi paljon
tarpeellista, mutta paria suunniteltua en ehkä rhdi tekemään. Tai
toki suunnitelmia on vaikka millä mitalla, mutta olin tosimielellä
aikeissa tehdä kuopukselle kesätakin puuvillasta, jonka hankin jo
syyskuussa. En ole edes kaavoja piirtänyt. Sain myös murheenkryynin
huonosti istuvasta mekosta. Ehkä kysyn ompelikatädiltäni, mistä
lähtisin muokkaamaan.
Vaikka olenkin lintsannut isompitöisten haaveiden suhteen, olen
oppinut ommellessa silti uudenlaista kärsivällisyyttä. Oppia ikä
kaikki...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tosi kiva, kun jaat aatoksesi!