Helmi B -mekko

Yllättäen ja pyytämättä mulle liikeni pari yötä tyhjässä talossa kissan kanssa. Nukuttiin rapiat 9 tuntia yössä molempina öinä ja oleiltiin laiskasti kotitöiden ja muun sellaisen parissa. Kaistani ei ollut tiukilla kertaakaan. Saako sanoa, että oli mukavaa? No oli, mutta mukavaa on sekin, ettei talo ole enää tyhjänä.

Sain ommeltua jotain astetta ajatusta vaativampaakin eli synttärimekon tyttärelle. Kaava on Mekkotehdas aikuisille -kirjasta Helmi B. Ovelana bitchinä otin A:sta polvekenauhaidiksen ja ompelin tuota ns. ric racia rintamukseen. Kangas on kauan sitten Eurokankaan palalaarista lonehdittua lirua, luultavasti viskoosia.

Sepä onkin viskoosin eduksi mainittava, että suhteellisen ympäristöystävällisyytensä lisäksi se sopii niin somasti tällaisiin mekkosiin, sillä se laskeutuu niin somasti.

Tuon nauhan olen solminut muuten vain koristeeksi, saa nähdä, ompelenko sen kiinni mekkoon tai jätänkö sidottavaksi tai annanko olla ilman.

Ötökköhotellissa on ollut aika hiljaista (sitä oheisessa kuvassa kurkitaan), mutta ainakin siilien suun mäiskeestä olen saanut sen kuvan, että ötököitä riittää. Tosin äsken pihalle kurkatessani siilisaldo jäi nollaksi. Pitäisikö olla huolissaan.

Lähdenpä tästä kastamaan kielenkärkeäni panimotuotteisiin.