Luovia leivänpäällisiä

Ihan pienenä ilta-ajatuksena leivänpäällisistä. Uudenvuodenlupauksena vannotin itseäni vähentämään juustoa. Liittyy puhtaasti siihen, että olin joulun aikaan oikea sikapossu juuston suhteen.

Rakastan juustoa, siitä en pääse mihinkään, ja se on lisäksi aika yksipuolinen leivänpäällinen mulle, koska mitään leikkeleitä ei meikäläisten huusholliin roudailla.

Juuston väheneminen liittyy myös siihen, että olemme leikanneet rajusti arjen kuluja ja juusto ei kuulu enää ostoslistalle.

Ihan terveellistä tämäkin. Olen muutenkin huomannut, että pois heitettävää ei jää enää oikeastaan lainkaan. Kylläpä se vain niin on, että ruoan arvostaminen on suhteessa jääneiden tähteiden määrään. Kun jää tähteitä, on vara mällätä...

(Paljonhan tästä on kirjoiteltu ja monen mielestä ei tule heitettyä paljonkaan hukkaan, mutta kun alkaa oikeasti laskea, rupeaa näyttämään hieman eriltä...)

No mitä tilalle?
    
pelkkä rasva
avokado, jonka päälle on ripoteltu hieman suolaa ja mustapippuria
hummus, jonka resepti löytyykin täältä
paputahna (omatekoinen)
paprika tai muut kasvikset

Mitäs muuta? Ideoita otetaan vastaan.

Tällainen kiva kokeilu mulla oli, edullinen ja herkullinen punajuuripesto, jota voisi kokeilla pastan lisäksi myös leivänpäälliseksi.

4 keskikokoista keitettyä punajuurta
1 dl manteleita tai pähkinöitä
reilu loraus oliiviöljyä
pari valkosipulinkynttä
mustapippuria
(jos haluaa, ei tässä varmaan parmesaani pahentaisi)

Määrät ovat aivan sopivia summittaisina. Esikuvana toimi Aidon maun juurilla -teoksen resepti, josta propsit keittokirjan tekijöiden suuntaan. Vaikka punajuuri tuntuisikin hieman ankealta vaihtoehdolta pestoon näin ensalkuun, kokeilen kyllä tätä ravintoarvoiltaankin hyvää ruokaa toistamiseen.