Muodin huipulle

Mitä valitsee ekaluokkalainen, jos antaa läjän kankaita ja sanoo, että valitse siitä itsellesi hametarpeet? Testasin parilla tytöllä, joista toinen oma ja toinen yökylässä, ja lopputulokset ovat tässä.

Kaava on supersimppeli keksiä vaikka omasta päästään: kaksi suorakulmiota hameeseen ja jotain ylijäänyttä soiroa helmaksi. Soiro voi olla pituudeltaan tupla suhteessa suorakuolmioon. Aika näppärä tapa käyttää ylijääneitä hieman isompia tilkkuja ja samalla kankaista saa kivoja yhdisteltäviä ja vaikka lahjaksikin sopivia viemisiä – käsittääkseni on kesä tulossa. Lisäksi tarvitsee kuminauhaa. Koneessa olevien lankojen värilläkään ei ole niin väliä, sillä näköjään vielä maistuu väri-iloittelu ja hauskat yhdistelmät mustaharmaan tyylipuhtauden sijaan. Tällaisen ompeluun ei saa menemään kaikkiaan tuntia enempää (pois lukien tyttösten kiihkeä yhdistelmien mallailu).

Otanpa vielä vähän kantaa mustaan: olisi aivan hurjan kiva, jos suomalaiset osaisivat käyttää muutakin väriä, talvella etenkin. Kalvakkaan suomalaisihoon musta sopii vähän huonosti ja ihmiset näyttävät herkästi huonosti voivilta ja sairailta. Tämän sanottuani totean kuitenkin, että musta on hieno ja näppärä väri, jota käytän itsekin, ja lisäksi se sopii monilta osin vaatekaapin perusosiin, kun sitä voi – hieman niin kuin farkkuakin – yhdistellä melkein kaiken kanssa. Joka tapauksessa on kiva, että tulee kevät ja ihmiset alkavat pukeutua muuhunkin kuin mustaan. Vaikka nyt sitten onkin haasteellisempaa olla ei-musta ja tyylikäs (se vaatii jo värisilmää).

Neiti X valitsi raitaista puuvillaa ja sen kaveriksi Amy Butlerin ituja, kangas jota olen käyttänyt joka päivä ahkerassa käytössä olevaan lattiatyynyyn.

Neiti Y halusi kukkapuuvillaa ja valitsi kangassoiron, joka on jäänyt yli yhden tilkkutyön kääntöpuolen kankaasta.