Neuletakki

Terve vaan,

Sain valmiiksi ihanan neuletakin, mutta mulla on pienen vuoren kokoinen huuliherpes ja flunssa. Kiitos laukeava stressi, kiitos jouluhulina, kiitos satunnainen pöpö, joka ovenkahvassa väijyit.

Kotona ollaan. Sukurutsausta on tullut harrastettua. Automatkoilla harrastin lasten isän kanssa imeliä joulukiteytyksiä Facebook-tyyliin, pienellä jujulla. Kuten vaikka näin: "Riisipuuro tulilla. Lasten riemu. Glögilasista nouseva höyry, joulusauna, kynttilät. Sain." Höhöhö. Kyllä olen itsekin salaa tunnelmoija, mutta kun laittaa toisten tunnelmointeja pötköksi peräjälkeen tulemaan, alkaa tulla toivoton olo. Missä on kaikki veemäiset perheriidat, joulunlaittostressikiukuttelut, ikävät sukulaiset? Ihanasti vaan yhdessä nekkua imeskellään ja kuusen ympärillä hyöriskellään.

Eipä sillä, ihan kivasti joulu meni.

Isompi osaa jo nitistä: "Joulupukki toi vain yhden jutun, mitä toivoin." "Ai, no mitä se ei tuonut?" "En muista." Hohhoi.

Neuletakki on Novitan syksy 2012 -lehdestä, nimellä Naisen neuletakki. Lankana Kelo. Olin sattunut ostamaan tätä sika-alella Prismasta keväällä sopivasti neljä rullaa, joten olipa huoleton kilkutella valmiiksi. Hurjan kätevä malli, koska talvella kaipaa lämmikettä, mutta pitkät villatakit ovat monesti aika kuumia, ja mullahan on jo äidin tekemä alpakkainen. 

Kudoin, vai pitääkö se sanoa neuloin, tätä pidemmän tovin, rauhassa ja nautiskellen. Ohje oli helpohko. Nappi on Nappi-Kikasta.