No, tämä kertoo ehkä jotain minusta. Päähänpinttymä menee järkevyyksien edelle. Olin saanut päähäni, että eilen esittelemääni esikoisen sänkyyn pitäisi saada tyynyrivistö vähän niin kuin selkänojaksi. No, fiksumpi keräisi huolella kankaanpaloja kirppiksiltä, jäämistöistä ja vanhoista lakanoista. Mutta kun mun piti saada idea valmiiksi heti.
Pitää vähän taputella itseään päähän ja lohduttaa, että on inhimillistä haluta tulosta elämässään, kun sitä ei muuten oikein saa. Kasvupakettien ruokkoaminen on tietenkin eräänlainen projekti, mutta projektin valmistuessa ne nostavat kytkintä ja haistattavat vattua. Työrintamalla taas on sekamelskaa, ja töihin palaaminen hermostuttaa, kun on ollut poissa pelistä. Kotona ei ole koskaan siistiä enkä muutenkaan leijaile täällä perhosena niin kuin rouvat Mad Menissä.
No haloo, eikö se tajua nyt ees laittaa niitä kuviaan...Tässä pikainen tälläys samalla, kun esikoinen haastoi alakerrassa riitaa:
Täräytin näppärästi kaikki samasta kangaskokoelmasta, joten värit käyvät täydellisesti yksiin. Tälläsin myös, että tuo erimerkkinen kukkatyyny sopii ton toisen kukkatyynyn kans. Nämä ovat kaikki Amy Butlerin Love-sarjaa ja ihan Eurokankaasta. Olinpa muuten yllättynyt Eurokangas-visiitistäni, sillä siellä oli kaikenlaista kivaa. Olisi tehnyt mieni napata mukaan muutama palalaarilöytö, mutta hillitsin itseni.
Tyynynpäällisiä on rentouttava ommella. Puuvilla on materiaalina niin palkitsevaa, toisin kuin trikoo. Ja jos näihin tyynynpäällisiin kyllästyy, näissä on oivaa mekkomateriaalia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tosi kiva, kun jaat aatoksesi!