Piha toukokuun puolivälissä

Olin ajatellut, etten sekoile tänne muutamaan päivään, mutta täällä sitä taas ollaan. Haluan, että tulee merkattua, mitä on tullut tehtyä pihalla, ja sitä paitsi on aina hyvä, jos jonkun kanssa tulee jutusteltua pihahommista tätä kautta. Ne puuhat kun ovat ei-harrastelevien mielestä ihan boorink, ja en voi heitä siitä moittia...

On ollut sinänsä puuhakas ja kiva helatorstai: kangasvaihtarit, pajukeppien vuolemista kasvimaata varten (hyvissä ajoin, woo-hoo!), vanha kaveri kylässä, pitsan leipomista, parvekkeen laitto kesäkuntoon ja pihahommia.

Tätäkin kirjoittaessa pihalla hiippailee siili. Mihinkähän se on jättänyt rouvansa...

Ihan ekanakin, nakkelin päivänkakkaran siemeniä pihalle. Olen nähnyt sen viipyilevän pihalla aiemminkin, joten joskohan se innostuisi...? Olen aiemmin nakellut pihalla kypsyneitä puna-ailakin siemeniä ympäriinsä ja nyt niitä on Joka Paikassa. Kyllästyttää, jos kaveri valtaa alaa liikaa. Pidetään siis peukkuja päivänkakkaralle, ensi kesänä näkee, jos se on ruvennut viihtymään.

Vein pulloja kauppaan ja palkitsin itseni alppiruusulla. Ei mitään takeita, että tämä St. Michel viihtyisi tässä paikassa, mutta haluan kokeilla. Leuka rinnassa kohti uusia pettymyksiä jii än ee...

 Sitäpaitsi pihapuuhat eivät ole välittömän tyydytyksen porukan heiniä. Mullasta saattaa putkahtaa yllätyksiä. Nytkin kirjopikarililjaa on kivasti nupuilla, vaikka alkuun näytti, ettei se nouse lainkaan. Olisikohan tämänkin istuttamisesta jo kolme vuotta aikaa...Kirjopikarililja se vasta kaunokainen on!

 Jatkoin tänään kukkapenkkiä aivan hivenen. Laitoin paikalleen puutarhamessuilta hankkimani Alba-särkyneensydämen, jonka suhteen ei ole minkäänmoisia odotuksia. Tämä on Särkän perennataimiston särkynytsydän, mutta sanoivat siellä, että on nuukempi kuin peruspunainen serkkunsa. Silloin tällöin on silti kiva kokeilla, särkynytsydän kun viihtyy mun pihalla ihan jees. Kuulin muuten, että se kuolee kuuden vuoden kuluttua istutuksesta! Mein Gott, syksyllä pitää jakaa. Tähän kaveriksi laitoin kevätpikkusydäntä, jota jaoin omasta mehevästä mättäästä. Syksyllä siitä saapi jakoa, jos sattuisi kiinnostamaan...

Alba suunnittelee jo kukkivansa. On se kaunokainen!

 Tässä itselle muistiin toisen alppiruusun (Haaga) tämänkeväinen koko. Se näyttää melko surkealta, niin kuin olisi vankilassa. Naapurin koira tykkää pissata siihen enkä ole aivan varma, mitä happaman maan kaveri tykkää kultaisista suihkuista, siksi pidän alkukesän, kun piha ei muutenkaan niin hääviltä näytä, tällaista suojaa. Jokin on pielessä alppiruusuni voinnissa, sillä se ei ole vielä kertaakaan kukkinut, vaikka kasvaakin. Särkän perennataimiston pisteessä sanottiin, että syksyllä pitäisi antaa rodolannoitetta. Pitänee muistaa! Ja joo, ei tätä kannattaisi pitää onnettomana saarekkeena nurmikolla, mutta en oikein ole vielä keksinyt, mitä istuttaisin ja miten tämän kaveriksi, kun se on itsekin niin pieni...

 Tässä taloyhtiön kukkapenkki(ni). Edessä ruskoliljaa, takana syyshohdekukkaa, oikealla komeamaksaruohoa, takana oikealla palavaarakkautta, yksi tänä keväänä jakamani tarha-alpi ja jotain sipulikukkia. Niin ja kolmisenkymmentä punaista tulppaania kolmena rykelmänä. Tänä keväänä olen jopa saanut kehuja siitä, että kukat ovat nousseet niin hyvin. Jee jee. Väärässä paikassahan tämä on, kuulemma, ja 40 vuotta sitten sentään tehtiin aivan oikea puutarhurin suunnitelma! No sen voinkin esitellä, ne on nuo kolme pensashanhikkia tuossa lumenkaatopaikalla, olkaapa hyvät. Valitan, että kukkapenkkini melkein peittää näkyvyyden. Niin joo, no onhan vielä toisella puolella taloa terijoensalavia, jotka tukkii salaojat ja jotka pitää siksi kaataa. Ihaillaan niitä jonain toisena kertana...

Etupihalle aion kätkeä vastaisuudessa enemmänkin sipulikukkia. Nämä minikokoiset söpöliinit ovat nyt kukassa. Ei näistä oikein kuvaa saa.

 Etupihan kukkasipulipenkki. Tulossa tulppaaneja. Narsissit ja helmililjat ovat kauneimmillaan. Ja huom. olleet tuossa pääsiäisestä lähtien!

Etupihalla on onneton nurkkaus, jossa ei mikään menesty. Siksi ilahduin kevätvuohenjuuren kukkanupuista. Jess!