maanantai 27. helmikuuta 2012

Peikonlehti

Haaveilin pitkään peikonlehdestä ja kerran anoppini äiti antoi
pätkän ja kertoi samalla, ettei kukista saa koskaan kiittää.
Varastettu tämä ei sentään ole, mutta muuten selvinnyt ihan hyvin.

Kuvassa ei näy yli 40-senttisiä lehtiä, joihin muotoutuu jo useita
"reikiä". Kasvi on vähän vänkkyrällään, koska olen joutunut
siirtelemään sitä. Tilarosvona se saa nyt olla itsekseen senkin
päällä viemättä muilta valoa. Siirrellä sitä ei kyllä pitäisi
ja sen huomaa, kun katselee sen sangen ulottuvaista kasvua...

Vaihdoin nyt kasvin altakasteluruukkuun, sillä se tarvitsee valon
lisäksi tasaisen kosteuden, mikä on mun luona aina haaste
(mitenkähän mun lapset ja kissa pysyvät hengissä tällä
suurpiirteisyysasteella?).

Hoitoa on myös se, että tökkii ilmajuuria multaan. Note to self: tee
se ajoissa, siis ennen kuin ne ovat puolitoistametrisiä...

Tämä yksilö kävi huollon yhteydessä suihkussa ja koetankin muistaa
(köh) suihkutella sitä aika ajoin...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tosi kiva, kun jaat aatoksesi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...