Kuluta, kuluta

Meinasin olla ahdistunut kuluttamisesta, kun valtiovarainministeri hoki televisiossa että kuluta, kuluta! ja joulukin tulee, mutta mulla oli niin kiva ilta, ettei enää huvita tilittää.

Olen tutkaillut jenkkiläistä minimalismikirjoittelua. Otan mielelläni vastaan ajatuksia siitä, mistä kaikesta voisinkaan luopua ja ehkä tulla onnellisemmaksi sillä tavoin, mutta mua nyt ei vielä aivan vakuuta, jos joku kertoo suurena paljastuksena, ettei uusimpien muotivaatteiden ostaminen tee onnelliseksi.

Minähän olen keräilijä. Mulla on sinänsä paljon tavaraa ja kiinnyn siihen. En tiedä noin muuten, mutta oikeastaan puuhastelu, joka sitten toisaalta vie pois konsumerismin turhimmilta aalloilta (ostan kasvin, en vaatteen jne), myös lisää kaman määrää. On haraa, lapiota, hallaharsoa, on ompelukonetta, saumuria ja kankaita, on askartelutarvikkeita ja rempparytöläjiä...En tiedä, olisinko parempi ihminen, jos en puuhastelisi. Olisiko mulla jalommat elintavat. Yksi kaverini on hylännyt maallisen omaisuuden, mutta matkustelee mannerten välillä. Vertaa siinä sitten, kumpi on pahempi, akvaario vai travellerien pendelöinti. No, en oikeasti tiedä.

Kun elämä tasoittuu, siinä on niin monta sudenkuoppaa, mihin pudota. Onko omistusasuminen synti numero yksi? Se tuo turvallisuushakuisuutta. Milloin ahneus kehittyy? Tuosta työstä saa parempaa palkkaa kuin toisesta...Lapset lisäävät romukarnevaalia, vaikka tavara kiertääkin omistajalta toiselle ja puhtaimmat vaatteet pääsevät pesun jälkeen toiselle kasvajalle. Onko pikkusormi annettu, jos hankitaan auto. Se laiskistaa monin tavoin, aktivoi kuluttamiseen ("lähdetäänö käymään cityssä?")...Onko kuluttaminen helppo tapa viihtyä?

Olen taas valvonut näiden asioiden parissa, ja asuinkumppanini ärisi, että jos tulee taantuma niin tulee taantuma, hän ei halua tukea yhteiskuntaa, jonka toimivuus perustuu kuluttamiselle. Jo Marx on muotoillut kapitalismin kiroista, mutta silti kukaan ei länsimaissa tunnu olevan tästä skitsofreenisestä toitotuksesta vapaa.

Nyt niitä karsimisvinkkejä tulemaan. Tapoja eritellä todellisia ja kuviteltuja tarpeita.

Itse laitan näin alkuun kymmenen kohtaa, monet varmaan tuttuja:

1. Siivoa vaatekaappi ja vie huomenna osa joulupatakeräykseen.
2. Tee joululomalla inventaario ja myy osa tavarastasi huutikseen.
3. Lahjoita kirjoja, joita et enää aio lukea.
4. Myy tai anna pois levyjä, joita et kuuntele.
5. Anna pois kenkiä, joita et enää tarvitse.
6. Korjaa rikkinäisiä tavaroita, jotka ovat korjattavissa.
7. Tee itse jotain, jonka voisit ostaa.
8. Vältä kaupungilla kuljeskelua.
9. Kun käyt kaupassa, tee kauppalista etukäteen.
10. Vaihda kuluttamisesta saamasi hyvänolontunne johonkin muuhun hyvänolontunteeseen. Liiku, harrasta enemmän seksiä tai laita hyvää ruokaa.

Etenkin tämä viimeinen kohta on mun helmasynti. Haaveilen muutoksista (remontti, piha, ompelukset) eivätkä ne pysähdy koskaan. Minne olen menossa?