Olen jälleen tehnyt laboratoriossani tieteellisiä kokeita tähdätessäni täydellisten mokkapalojen makuun.
Olen kenties askeleen lähempänä, läpimurto lienee lähellä. Valmista tuotosta (jonka reseptin kirjoitan kyllä sitten enkä pihtaa) kutsun sitten Ehtoisan emännän muikeaksi mokkaunelmaksi.
Viikko sitten kokeilin Kinuskikissan suklaapiirakkaa/ruutuja/mokkapaloja/ruutuja ja ajauduin päiväksi depression aaltoihin. Mitä pidin itsestäänselvänä onnistumisena olikin katkera pettymys. Tosi rasvaista ja suorastaan pahaa, vaikka piipahtanut raati oli kyllä toista mieltä ja niin on kai uskottava, koska tekele katosi välittömästi. Mutta se ei ollut lähelläkään Ehtoisan emännän muikeita mokkaunelmia.
VIAT!!!
-liikaa rasvaa, kuorrutteessakin 100 g! Oikea määrä on n. 5 rkl
-yhdistetään rasva ja sokeri...ei tuo minulla kuohkeutta vaan känttymäisyyttä! Pitää yhdistää sokeri ja kananmunat ensin!
Tässä kokeilussani oli vielä pielessä
-kuorrutteen väri (koostumus optimi): hailakka ja mokan maku liian vaisu --> muutettava annostelua
-taikinasta puuttui joku tujaus, mutta nyt taisin keksiä, mitä kokeilen seuraavalla kerralla...
Muhevia tuli ja hyviä ovat, eli eteenpäin viime viikon karvaista pettymyksistä. Neljä palaa syöty jo ja ehkä se viides menisi ennen nukkumaanmenoa...
Mää haluun sitte kans semmosen hyvän reseptin!
VastaaPoista