perjantai 5. lokakuuta 2012

Vaatekaapin perusosat ja kuluttaminen

Viime viikot olen pohtinut ankarasti järkevää kuluttamista. Sitähän minä aina pohdiskelen, kulutin sitten järkevästi eli en.

Tämänkertainen kulutuspohdintani liittyy vaatteisiin, mutta voi tätä soveltaa laajemmallekin. Olen nimittäin ostanut joitakin perusosia vaatekaappiin.

Mulla on itse asiassa Suunnitelma.

Mulla ei ole ollut kahteen ja puoleen vuoteen mahdollisuuksia tai rahaa ostaa itselleni uusia vaatteita. Olen ollut raskaana tai muuten isokokoisempana, äitiyslomalla ja kotihoidontuella, säästänytkin pahemman päivän varalle ja jääneet ekstrat sijoittanut remontointiin, pihahommiin, kankaisiin tai muuhun pieneen. Mutta nyttemmin olen pohtinyt, millä kaikilla keinoilla välttäisin uupuneen äitiyden (lapsenvahteja ei esimerkiksi oikein ole). Kyllähän siihen liittyy olennaisesti oman itsen huomioiminen, vaikka kyse olisikin niin banaalista asiasta kuin vaatekaapin täydentämisestä (mulla liittyy tähän huomiointiin toki muutakin). Lisäksi olen päättänyt, että tämän sykyn liikenevillä ei tarvitse tehdä mitään niin järkevää kuin ylimääräisiä lainanlyhennyksiä tai remonttikassan kartutusta. Mutta asiaan...

Vaatekaapin perusosat ovat niitä vaatteita, jotka tulisi vaatekaapissa olla, jotta ne loputkin sopisivat jonkin kanssa. Perusosia ei pidä ostaa hötkyilemällä ja niiden kanssa ei kannata alittaa laadullista rimaa oikotien toivossa, koska se kostautuu kuitenkin. Poikkeuksena ehkä simppelit neuletakit (jos ostaa kuitenkin luonnonmateriaaleja), topit, t-paidat ja trikoopuserot. Mutta jos siis on vähävaraisempi, näihin voi satsata hitaalla aikataululla yksi kerrallaan.

Viikko sitten piipahdin kaupungilla kuuntelemassa kajareista kantautuvaa jytkettä tekstiilipölyn keskellä. Olin alle tunnin, mutta se riitti ja siirryin verkkokauppoihin. Olen pohdiskellut paljon ostelemista mielihyväsäätelymielessä ja miettinyt, saako ostamisesta tuntea nautintoa. Ei kai se toisaalta hyödytä syyllisyyttäkään potea? Ja sitten, samalla tapaa kuin ihminen käyttää ruokaa ja päihteitä mielihyvänsä säätelyyn, shoppailukin on sitä niin paheellisella tavalla...Että voisiko mielihyväshoppaamisen korvata jollain ja ostaa vain silloin kun tarvitsee...

Olen tullut siihen tulokseen, että kriittinen tiedostaminen on hyödyllistä. On hyvä pysähtyä esimerkiksi seuraavien sudenkuoppien äärelle (ja nämä tulevat suoraan omasta kokemuksesta...)

* OMG, se kohta loppuu! Kun tuote on melkein lopussa, herää tunne, että tää on pakko saada! Tässä vaiheessa pitää pysähtyä ja tuumata, ai että oikeestiko tarvin.

* se on alessa! Olen alkanut välttää alennustuotteiden pläräämistä, koska silloin tulee helpommin hankittua sellaista, mitä ei tarvitse.

* muotiväreihin tarrautuminen. Kauden muotivärit päätetään yhtä rennosti kuin toimi Gestapo. Ne värit todellakin väsähtävät pian. Siis ennemmin pieniä asusteita kuin isompia hankintoja niissä väreissä.

* se on muuten vaan halpa! Ei, se ei ole todennäköisesti laadukas, ja joo, se on tehty epämääräisissä oloissa. Ja joo, niitä asioita olisi oikeasti järkevä miettiä.

* muillakin on! Jos seuraa lammasmaisesti muiden kulutuskäyttäytymistä, ei tule kuulosteltua sisäisiä järjen ääniään. Sitä löytää loputtomasti perusteluja sille, miksi minäkin saan.


Tässä ajatuksiani vaatekaapin perusosiksi.

Vaatekaapin perusosat by Ehtoisa Emäntä

-2 farkut, tiukemmat ja napakammat, rennommat

-1 jeggingsit (tunikoille)

-1 rennot asialliset housut, vaikka chinot

-1 lököhousut

-farkkuhame

-2 muuta monikäyttöistä hametta, esimerkiksi helmoista levenevä musta hame ja kynähame

-2 saappaat, mustat ja ruskeat

-tennarit tai muut vapaa-aikaan soveltuvat rennot ja helposti yhdisteltävät kengät

-nahkaiset kävelykengät, lyhytvartiset 

-juoksulenkkarit

-kumpparit

-2 neuletakkia

-2 laadukasta ja lämmintä villatakkia perusväreissä

-3 paitapuseroa

-n määrä hihattomia toppeja aluspaidoiksi

-n määrä trikoopaitoja

-2 korkokengät, mustat ja maun mukaan

-talvikengät

-2 kesäkengät, sandaalit ja esim. ballerinat

-2 työmekkoa

-1 klassinen juhlamekko

-1 pikkumusta

-1 toppatakki

-1 villakangastakki, talvi

-1 villakangas/kevyempi takki, syksy ja kevät

-1 kevyt kesätakki, esim. farkkutakki


Vaikka lista tuntuu jo näin armottoman pitkältä, en usko, että kellään Suomessa elävällä on näin vähän vaatteita (ja kansallisuus vaikuttaa varallisuuden lisäksi siten, että meillä on ne kuuluisat neljä vuodenaikaa...). Ideana on kuitenkin satsata näihin perusosiin, jolloin tulee kiinnitettyä erityistä painoarvoa niihin vaatteisiin, jotka oikeasti saavat vaatekaapin toimimaan.


En ottanut mukaan sellaisia vaatekappaleita, joiden tiedän kuuluvan omaan garderobiini mutta jotka eivät välttämättä ole yleistettävissä. Tämän olisi tarkoitus päteä kenelle hyvänsä, toki tiedostaen, että edelleen lista lähtee omista tarpeistani (mukana ei esimerkiksi ole suoria yksinkertaisia housuja, jotka monelle työssäkäyvälle ovat mieluiset ja välttämättömät...en vaan osaa pitää).

Listaa saa päivittää! Vinkkejä otetaan siis vastaan :) Olen löytänyt muitakin listoja, tuoreimmassa Elle-lehdessäkin oli yksi. Mutta itse kun en lähde siitä, että kallis merkkilaukku kuuluu naisen perusvarusteisiin...tai hetkinen....Mullahan on oikeus!

10 kommenttia:

  1. VOi mulla menis omaisuus, jos pitäisi täydentää näin täydelliseksi vaatekaappi! ;-) Mä olen tätä nykyä niin juhlissa kuin arjessakin samoilla trikoopaidoilla ja farkuilla/mustilla perushousuilla! + sillä villatakilla! :)

    Se on kyllä totta, että laatuun ja ajattomuuteen kannattaisi köyhän (eli minun..) panostaa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi itsellekin voi ommella, ja ne "tylsemmät" kankaat on usein myös edullisempia kuin trikoouutuudet lapsille.

      Ja joo, kyllähän noihin menee rahaa, en minäkään niitä hetkessä hanki. Vanhimmat osat ovat hyvinkin ysäriä, ja esim. farkkutakki on 60-luvun James :)

      Poista
  2. Ihan samoja asioita olen pohtinut itsekseni. Laadukas, aikaa kestävä perusvaatevarasto olisi se ideaali mitä kohti pyrkiä. Mulla on vaan tapana tehdä huonoja vaateostoksia. Mulla on liikaa vaatteita jotka eivät joko istu tai sitten ei passaa minkään muun kanssa. Mää en käsitä miten kerta toisensa jälkeen onnistun sössimään vaate- ja kenkäostoksissa. Viimeisimpänä harhaostoksena törkeän hintaiset juoksulenkkarit jotka oli liian isot...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huonosti istuvat hiiteen...Kun raskisi itsekin perkata rankalla kädellä. Olen keräilijä ja aina joskus jään kaipaamaan, että miksi on siitä tai siitä vaatteesta tullut luovuttua.

      Ootko Riika kokeillut vaatteiden ostamista jonkun hyvän myyjän avustuksella? Voi olla ajatuksena täysi susikin, jos myyjä on väärällä tavalla tyrkky tai painostaa ostamaan jotain, mikä ei ookaan oma juttu, mutta monesti saa myös apua...Esimerkiksi farkkuostoksille en lähtisi, jos en sais apua myyjältä.

      Tuo juoksulenkkarijuttu on kyllä pohjat :( Varmasti harmittaa.

      Poista
  3. Aika lailla menee taas oman ajatusmallini mukaan tämä sinun listasi. Se on jännää, kun on itse miettinyt just jotain ja sitten lukee jonkun mukavan blogipohdinnan melkein samalla tavalla ajattelevalta ihmiseltä. Tosiaan noita perusvaatteitta olen itsekin miettinyt ja yritän hankkia vain yhteensopivaa ja monikäyttöistä, helppohoitoista ja kestävää. En harrasta muotivaatteita, vaan tähän ikään mennessä on jo muodostunut aikalailla oma tyyli. Kalliita merkkituotteita ei ole ollut varaa ostella, mutta vältän myös halpaa ja huonolaatuista. Teen aika paljon itse, mutta esim. farkkuja ei mielestäni kannata ees tehdä. Joskus naurattaa, kun mietin jotain suosikkivaatetta ja sen ikää. Jos olen kymmenkunta vuotta jo pitänyt, voisi olla aika uusia. Kirppiksiltä löydän välillä kivoja laatuvaatteita ja arvostan myös kierrätettyjä kovasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun saisikin kirppisinnon uudelleen päälle! Olin teininä todellinen kirppisprinsessa ja ostin melkein kaikki vaatteet kirppareilta. Jossain vaiheessa aikuisikää olen lakannut löytämästä tai tehnyt huonoja valintoja. Huuto.netiä olen hyödyntänyt aika paljon noin yleensä ottaen, mutten vielä vaatteiden suhteen itselleni. Nettikirppis on työssäkäyvän pelastus kyllä.

      Lapsille löytäminen kirppareilta ei puolestaan ole mikään ongelma...On tätä penkomiskokemusta kerätty kuitenkin ikään nähden aika hurjasti... :)

      Itse en muuten osaa ommella itselleni onnistuneesti! Ainakaan en ole kertaakaan tehnyt parempaa kuin kaupan vaatteet, ennemminkin osastoa "tätäkin voi joskus pitää".

      Poista
  4. mulla oli oikein toimiva perusvaatekaappi, mut sit tulin raskaaks ja lihosin... :( mut en osta (enkä tee itelleni) muutko sellasia ajattomia juttuja... muoti?!??? mikä se on? ;)
    mut kankaiden ostoa tartteis hillitä ja pitäs pohtia just niinkuin sinäkin teet, eli pakko alkaa hyödyntää vastaavaa listaa! mut oon jo osannu sanoa eikin muutamille kankaille!

    VastaaPoista
  5. No täältähän minä käyn pöllimässä elementit omaan täydelliseen vaatekaappiini :)!

    Ihan samoja mietteitä siis minulla, näin vuoden päästä tästä postauksestasi. Mutta kypsyttelen vielä ensi kesään, jolloin toivon mukaan saan taas vartaloni itselleni, ja vaatehankinnoissakin alkaa olla jotain mieltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskaa että löysit vanhan kirjoituksen. On totta, ettei synnytyksen jälkeen kannata heti päivittää kaappia, mutta myöskään jonkin epärealistisen haavekuvan valossa ei kannata odotella laihtumista.

      Hmmm...mulla näköjään puuttuu omasta vaatekaapistani talvivillakangastakki, kesäsandaalit ja ehjät kumpparit, ja lisäksi pitäisi käyttää yksiä saapikkaita suutarilla. Pikkumustaa olen ompelemassa :)

      Poista

Tosi kiva, kun jaat aatoksesi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...