Briar Rose -mekko

Vaikka onkin sadepäivä, ompelin postiin laitettavaksi kummitytölle kesämekon. Olin aikonut tehdä tämän hänen käydessä paikkakunnalla, mutta hermo meni sitomisnauhojen kanssa. Sittemmin tajusin hyödyntää virkkuukoukkua nauhojen kääntämisessä...

Olen jatkanut tavaran raivaamista ja pohdiskellut muutenkin suhdettani siihen, ja miettinyt sen osaa elämässäni. Siivosin vessan lootia ja törmäsin kuumemittariin, jonka vasta edesmennyt entinen poikaystäväni haki mulle kerran apteekista mun ollessa kipeänä. Jokainen lasten lelu on jonkun antama tai oma vanha. Liinavaatekaappia tyhjentäessä vastaan tuli vaikka minkälaista retroa ja kasaria. On hankala ravistaa muistot ja miettiä tavaraa vain sen käyttöarvon mukaan. Toimivampikin kuumemittari löytyy, mutta samalla muisto haalistuu. Mutta kaikki muistot eivät ole tarkoitettu väkevästi pysyviksi.

Kaava on Mekkotehdas-kirjan Alina-kaavan A-malli ja kankaat ovat jämäpaloja tilkkupeittomateriaaleista. Ne ovat kaikki tereen oranssia pilkkukangasta lukuun ottamatta Heather Rossin Briar Rose -malliston kankaita. Miehustassa pörräävän mehiläisen tälläsin kohdilleen mietinnän kanssa ja vaaleanvihreä pitsi on jämää jostain muusta ompeluksesta.

Tilasin vuosi sitten Briar Rose -kankaita tilkkupeittoa varten, mutta sain joitakin pakanloppuina reilummin ja lopputuloksena kankaat riittivät kahteen tilkkupeittoon (toinen kesken), tähän mekkoon ja vielä tuleviin pikkuompeluksiin! Jos löytää oikein oikein mieluisia kankaita, joista sydän helkähtää, on ihanaa toteuttaa niistä useampia ompeluksia, varsinkin, kun malliston kaikki kankaat sopivat toisiinsa ihanasti. 

Tämän lahjan perusteita sanelee ennen kaikkea akuutti rahapula mutta myös se, että yhden käyttäjän jälkeen mekko voi (jos näin halutaan) siirtyä pikkusiskon käyttöön. Miettimäni Nomination-korun laattatäydennäksen jätän pulleampiin aikoihin. Toivottavasti tämä on mieluinen!