Lisättäköön vielä erillinen päivitys pihapuuhista. Muuta en olekaan juuri puuhastellut, tätä kaupankäyntiä vain.
Takapihalle on tulossa aivan ihanat jaloritarinkannuksen kukinnot, yli kymmenen valkoista jättimäistä kukkavanaa, jotka kohoavat yli kahden metrin korkeuteen. Jalopähkämö aloittelee kukintoaan, samoin mun toissakesänä kylvämät harjaneilikat, siis siemenestä itse kasvatetut! Ehanaa. Särkyneidensydämien komea kukinta alkaa olla ohi. Kuunliljoista näkee nyt, että alkavat kasvaa. Yhden siirrän parempaan paikkaan, kunhan joudan.
Ehkäpä hankin joskus varjoliljaa, vanhojen pihojen vakkaria. Haasteena vain se, että saattaisi tykätä muhevammasta maasta kuin minun koperosta. Samoin haaveilen rohtosormustinkukasta, siemeniäkin olis, mutten oikein tiedä, onko jo liian myöhäistä alkaa kasvattaa lehtiruusukkeita. Siemenet ei tosin niin paljoa maksa, etteikö uskaltaisi kokeilla.
Puna-ailakki viihtyy niittykasveista mainiosti. Ajattelin antaa sen olla pihan reunoilla ja kylvää sekaan jotain raikasta, vaikka päivänkakkaraa. Pihan siilin pitäisi tykätä, kun ei ole liian kliinistä. Tokihan mulla ei mitään perhosten unelmaniittyä pihalle mahdu, mutta jotain sentään.
Nythän olisi paljon pihatuotteita alessa, kun viitsisi bongailla...
Loppuun päivitys autoilijoille -- tunnustus siis niille, jotka eivät asiaa vielä tiedä, eli meillä on tietyistä syistä ollut keväästä asti auto ja olemme vieläpä nauttineet sen tuomista mahdollisuuksista. Nyt sitten arjen astuttua uomiinsa elämän realiteetit, kuukauden kulutus....Eli kuukaudessa on ajettu 250 km. Voisi olla vähemmänkin, mutta ei kovin paha! Jee jee!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tosi kiva, kun jaat aatoksesi!