Lyhyt lehtikatsaus...Ehtoisa emäntähän on kirjaston suurkuluttaja ja haaveilu vastaa yli puolta puuhastelusta, vai miten se nyt menikään...Listaan tässä muutaman suosikkilehteni.
Sisustuslehdistä ehdoton suosikki on ruotsalainen Sköna Hem. Sen tyyli on skandinaavinen, mutta runsaampi kuin suomalaisissa lehdissä yleensä. Kuvatut kodit ovat keskimäärin iloisempia ja humoristisempia kuin kotimaisissa lehdissä. Kotimaisista pläräilen Dekoa ja Glorian Kotia, joka onkin jollain tarjouksella tullut mulle tämän syksyn. Jotenkin sisustuslehdet eivät tosin nyt puhuttele, kun ei ole remontti mielessä. Makuasioistahan voi silti kiistellä, joten jotain voin tänne kirjoitella.
Pihalehdistä suosikkini on Viherpiha. Ihana, ilmava taitto, ja yksinkertaisesti ihanin. Tätä pläräilisin, jos haluaisin luoda omalle pihalleni fiilistä. (Ja jos kirjallisuuspuolelle mennään, niin oikea mies vastaamaan pihakysymyksiin on Pentti Alanko.)
Käsityöpuolella olen vielä aika tumpelo, mutta toistaiseksi olen innostunut eniten Ottobre Designista ja pointsit sille, että törmäsin kaavoihin Berliinin reissullakin, eli haluttu julkaisu myös rajojen ulkopuolella oujee. Mutta en todellakaan ole käsityötietäjä, joten vinkkejä saa antaa.
Yleiskotilehdistä Kodin Kuvalehti on pitkäaikainen suosikkini, ja löydynpäs sen sivuiltakin, kotoani perheen kanssa, ei nyt kuitenkaan kerrota, missä numerossa ja minä vuonna, njäh njäh. Hieman olen KK:een kyllästynyt, ja lämmennyt hieman Kotiliedelle. Se tuntuu töröttävän tukevasti jalat maassa eikä lässytä liikaa trendeistä.
maanantai 31. lokakuuta 2011
Sateenkaarisukat
tyttärelle tällaiset sukat. Malli on Suuri Käsityö -lehdestä
elokuu/2008 ja nimeltään Perinteinen lapsen sukka.
Tämän mallin vahvistettu kantapää ei ollut oikein kiva, mitta ehkä
oon vaan niin tumpelosormi, ettei sujunut angsteitta.
sunnuntai 30. lokakuuta 2011
Kysely lukijakunnalle
Heipä hei armas lukijani,
Kovin olet ujo, koska en sinua vielä tunne. Kävijätilastoni antavat ymmärtää, että vierailet blogissani yli kymmenen kertaa päivässä, siis satoja kertaa kuukaudessa, mutta silti en tiedä, kuka tai mikä olet ja mitä minusta haluat.
Jos haluat pysytellä anonyyminä etkä mielelläsi liity lukijakseni, tee niin kaikin mokomin! Alter egoni Ehtoisa Emäntäkin on epäsosiaalista tyyppiä ja häiriintyy esimerkiksi, jos joku moukka erehtyy soittamaan sienimetsässä tai häiritsee ompeluhetkeä.
Mutta vaikka kyseinen emäntä saakin suurimman ilon nähdessään Suuria Saavutuksiaan ja Älykkäitä Pohdintojaan yhteen paikkaan koottuna, olisi mukava kuulla myös, mikäli lukijalla on toiveaiheita esitettäväksi. Mitkä aiheet kiinnostavat, jo käsitellyt tai käsittelemättömät? Tai minkälainen ote elämään saa sinut koukkuun? Seksiä ja paljastuksiahan Ehtoisa Emäntä ei tihku, se on kuin se harvahampainen torpan akka, joka vilahtaa navetan taakse antropologin tullessa kyläsille, mutta oikeanlaisia ravinteita saadessaan emäntäkin kukoistaa...
Kovin olet ujo, koska en sinua vielä tunne. Kävijätilastoni antavat ymmärtää, että vierailet blogissani yli kymmenen kertaa päivässä, siis satoja kertaa kuukaudessa, mutta silti en tiedä, kuka tai mikä olet ja mitä minusta haluat.
Jos haluat pysytellä anonyyminä etkä mielelläsi liity lukijakseni, tee niin kaikin mokomin! Alter egoni Ehtoisa Emäntäkin on epäsosiaalista tyyppiä ja häiriintyy esimerkiksi, jos joku moukka erehtyy soittamaan sienimetsässä tai häiritsee ompeluhetkeä.
Mutta vaikka kyseinen emäntä saakin suurimman ilon nähdessään Suuria Saavutuksiaan ja Älykkäitä Pohdintojaan yhteen paikkaan koottuna, olisi mukava kuulla myös, mikäli lukijalla on toiveaiheita esitettäväksi. Mitkä aiheet kiinnostavat, jo käsitellyt tai käsittelemättömät? Tai minkälainen ote elämään saa sinut koukkuun? Seksiä ja paljastuksiahan Ehtoisa Emäntä ei tihku, se on kuin se harvahampainen torpan akka, joka vilahtaa navetan taakse antropologin tullessa kyläsille, mutta oikeanlaisia ravinteita saadessaan emäntäkin kukoistaa...
Karpalosuo
tiistai 25. lokakuuta 2011
Ompelukone ei toimi, ilta ei toimi
No joo, huh huh. Odottelin koko päivän, että illalla surauttelen hieman terapeuttisesti. Siinä odotellessa kerkesi yksi lapsi kuumentua ja kanssa-asujan oven lähtöpaukaus herätti terveemmänkin yöunilta.
Ja ompelukone ei pelaa.
Nyt olen jumissa, en pääse viemään masiinaa huoltoon (jonka yli 30-vuotinen kone ansainnee joka tapauksessa, puhumattakaan sen rikkinäisestä käpälästä) enkä myöskään rentouttamaan itseäni surauttelulla, joka siis tämänhetkinen pakkomielteeni.
Voi huokaus. Ehkä voin katsella malleja ja piirtää jotain kaavaa. Joskus on sellainen olo, että kaiken pitäisi tapahtua just ja heti.
Ja ompelukone ei pelaa.
Nyt olen jumissa, en pääse viemään masiinaa huoltoon (jonka yli 30-vuotinen kone ansainnee joka tapauksessa, puhumattakaan sen rikkinäisestä käpälästä) enkä myöskään rentouttamaan itseäni surauttelulla, joka siis tämänhetkinen pakkomielteeni.
Voi huokaus. Ehkä voin katsella malleja ja piirtää jotain kaavaa. Joskus on sellainen olo, että kaiken pitäisi tapahtua just ja heti.
Entisaikojen emännät
Vähän lapsellistahan se on viitata menneeseen ja sanoa, että ennen olivat asiat toisin ja paremmin tietenkin, ei oltu vellihousuja eikä valitettu turhasta blaah blaah jiiänee. Mutta perverssi olo tuli, kun eilen kävin paikallisen kuntosalin HOTyoga-tunnilla (ei varsinaisesti mikään meikän juttu, mutta ei nyt puhuta siitä) ja keskityin kuuntelemaan sisimpääni, tai siis oikeastaan viereisestä salista kantautuvaa mölinää.
Ihminen läsöttää päivän toimistossa ja syö liikaa. Päivän päätteeksi se istumisen rasittamana ja syyllisyydentuskassa ajautuu salille, missä joku kehoansa viilannut narsisti kiekuu pumppaamaan niin, että ryyni lentää. Väkisinkin pujahti mieleen, että saadun energian voisi hyödyllisemminkin ja arvokkaamminkin purkaa.
Tein itselleni semilupauksen, että mun rasvavarantojani kulutettaneen ensisijaisesti lajeihin, joissa on jotain mielekkyyttä (juoksu vie jonnekin paikkaan, tanssi on ilmaisua, ratsastus on moniaistillista jne) enkä alistu jonkun keskenkasvuisen kuikelon kuritettavaksi. Ja tietenkin, alun entisaikojen viittaukseen palatakseni, käytän energiaani puhdetöihin eli puuhasteluun.
Ihminen läsöttää päivän toimistossa ja syö liikaa. Päivän päätteeksi se istumisen rasittamana ja syyllisyydentuskassa ajautuu salille, missä joku kehoansa viilannut narsisti kiekuu pumppaamaan niin, että ryyni lentää. Väkisinkin pujahti mieleen, että saadun energian voisi hyödyllisemminkin ja arvokkaamminkin purkaa.
Tein itselleni semilupauksen, että mun rasvavarantojani kulutettaneen ensisijaisesti lajeihin, joissa on jotain mielekkyyttä (juoksu vie jonnekin paikkaan, tanssi on ilmaisua, ratsastus on moniaistillista jne) enkä alistu jonkun keskenkasvuisen kuikelon kuritettavaksi. Ja tietenkin, alun entisaikojen viittaukseen palatakseni, käytän energiaani puhdetöihin eli puuhasteluun.
sunnuntai 23. lokakuuta 2011
Valmis t-paita
3/2007-lehden kaavoilla vähän eri koossa kuin pitkähihainen.
Kanervia
kanssa hieman kanervia syksyä piristämään. Alkaa olla myös
kynttilöiden aika.
perjantai 21. lokakuuta 2011
8 asiaa itsestä
Olen jotenkin lämmennyt tälle blogihommalle nyt. Voisitkos vinkata kivoja blogeja?
Mun pitäis vähän remontteerata tätä omaa ja tehdä järkevämmiksi nuo tägitkin. Ihan kohta juu...
Otin Lauralta kahdeksan asiaa itsestä -idean jatkokäyttöön ja kirjoitan itsekin. Olen tosin ollut superpuuhakaskin tänään, kun leivoin Kinuskikissan mutakakun marenkipäällysteellä, keikauskakun ja suolukkapiiraan (shiitakesieniä, artisokkaa, vuohenjuustoa ja aurinkokuivattuja tomaatteja), mutta rääppiäisissä ei paljon ole kuvattavaa.
No mutta nyt kahdeksaan puuhasteluaiheiseen asiaan itsestäni.
1. Kuten todettua, puuhastelu lievittää sisäisen ahdingon tunteitani. En siis esittele puuhastelujani retostellakseni vaan tuottaakseni itselleni mielihyvää. Pidemmällä tähtäimellä vuorovaikutteisuus eri puuhastelujen parissa olisi tietenkin suotavaa.
2. En ole missään puuhasteluasiassa erityisen hyvä. Remontoin neljä vuotta, nyt ei ole ihmeempää remonttia mielessä. Siksi käsityöasiat ovat tulleet mieleen, kun kasvukausikin on ohi (toki harrastan hieman myös viherkasveja, mutta niitä ei juuri mahdu enempää...). Pihahommissa olen ihan ok (jos olisi aikaa), käsitöissä aika tunari. Ruoanlaitossa olen melko hyvä, mutta leipomisessa aika paska. Tai no on leipominenkin alkanut onnistua vähän paremmin.
3. Tällä hetkellä puuhasteluintoani lisää se, ettei mulla oo ollut kauheasti intoa liikkua. Mun pitäis kaivaa jostain motivaatiota ja järjestää aikaa. Mulla on suoraan sanottuna tällä hetkellä kauhea uimarengas. Käveleminen ja viikottainen tanssitunti ei sille mitään tee, jos on tottunut liikkumaan paljon ja syömään paljon.
4. Mun sisällä asuu martta. Olen tykännyt ajatella, että mulla olis myös menevä ja trendikäs puoli, mutta martta on ollut viime aikoina jotenkin aktiivisempi.
5. Mut olis helppo höynäyttää taas johonkin uuteen puuhastelujuttuun. Ristipistotyökin olis siisti, jos tekis vaikka Banksyn graffitin.
No emmää jaksanukaan enempää, lähen ahmimaan mutakakkua :)
Mun pitäis vähän remontteerata tätä omaa ja tehdä järkevämmiksi nuo tägitkin. Ihan kohta juu...
Otin Lauralta kahdeksan asiaa itsestä -idean jatkokäyttöön ja kirjoitan itsekin. Olen tosin ollut superpuuhakaskin tänään, kun leivoin Kinuskikissan mutakakun marenkipäällysteellä, keikauskakun ja suolukkapiiraan (shiitakesieniä, artisokkaa, vuohenjuustoa ja aurinkokuivattuja tomaatteja), mutta rääppiäisissä ei paljon ole kuvattavaa.
No mutta nyt kahdeksaan puuhasteluaiheiseen asiaan itsestäni.
1. Kuten todettua, puuhastelu lievittää sisäisen ahdingon tunteitani. En siis esittele puuhastelujani retostellakseni vaan tuottaakseni itselleni mielihyvää. Pidemmällä tähtäimellä vuorovaikutteisuus eri puuhastelujen parissa olisi tietenkin suotavaa.
2. En ole missään puuhasteluasiassa erityisen hyvä. Remontoin neljä vuotta, nyt ei ole ihmeempää remonttia mielessä. Siksi käsityöasiat ovat tulleet mieleen, kun kasvukausikin on ohi (toki harrastan hieman myös viherkasveja, mutta niitä ei juuri mahdu enempää...). Pihahommissa olen ihan ok (jos olisi aikaa), käsitöissä aika tunari. Ruoanlaitossa olen melko hyvä, mutta leipomisessa aika paska. Tai no on leipominenkin alkanut onnistua vähän paremmin.
3. Tällä hetkellä puuhasteluintoani lisää se, ettei mulla oo ollut kauheasti intoa liikkua. Mun pitäis kaivaa jostain motivaatiota ja järjestää aikaa. Mulla on suoraan sanottuna tällä hetkellä kauhea uimarengas. Käveleminen ja viikottainen tanssitunti ei sille mitään tee, jos on tottunut liikkumaan paljon ja syömään paljon.
4. Mun sisällä asuu martta. Olen tykännyt ajatella, että mulla olis myös menevä ja trendikäs puoli, mutta martta on ollut viime aikoina jotenkin aktiivisempi.
5. Mut olis helppo höynäyttää taas johonkin uuteen puuhastelujuttuun. Ristipistotyökin olis siisti, jos tekis vaikka Banksyn graffitin.
No emmää jaksanukaan enempää, lähen ahmimaan mutakakkua :)
torstai 20. lokakuuta 2011
Berliini piristi
Kävin viikon Berliinissä piristymässä. Aah! Oli haikeaa tulla kotiin.
En ole siis puuhastellut, ja se näkyy kädestä. Se voi paljon paremmin.
Ja kun tämä tekstiilimania nyt on, niin joo, löysin yhden ihanan kangaskaupan, Frau Tulpen. Jos sattuisi, että sieltä jotain innostut tilaamaan, niin tuun följyyn. En nimittäin ostanut sieltä yhtikäs mitään, hyvä minä.
Yhden Blutgeschwister-merkkisen paidan hankin itselleni tuliaiseksi. Onko vaikeaa hahmottaa vaatekappaleesta sen "kaavoja", siis jos sitä ei pura? Malli miellyttäisi itse tehtynäkin. Palataanpa nyt alkutilanteeseen kuitenkin, siis siihen, etten osaa ommella...
Olen lukenut muutamia kiintoisia blogeja, nyt kun bloggaamisen makuun olen hieman päässyt. Jotta olisi tosi mielenkiintoinen blogi, pitää antaa paljon itsestään. Sitä mää en ole valmis tekemään, sorppa.
En ole siis puuhastellut, ja se näkyy kädestä. Se voi paljon paremmin.
Ja kun tämä tekstiilimania nyt on, niin joo, löysin yhden ihanan kangaskaupan, Frau Tulpen. Jos sattuisi, että sieltä jotain innostut tilaamaan, niin tuun följyyn. En nimittäin ostanut sieltä yhtikäs mitään, hyvä minä.
Yhden Blutgeschwister-merkkisen paidan hankin itselleni tuliaiseksi. Onko vaikeaa hahmottaa vaatekappaleesta sen "kaavoja", siis jos sitä ei pura? Malli miellyttäisi itse tehtynäkin. Palataanpa nyt alkutilanteeseen kuitenkin, siis siihen, etten osaa ommella...
Olen lukenut muutamia kiintoisia blogeja, nyt kun bloggaamisen makuun olen hieman päässyt. Jotta olisi tosi mielenkiintoinen blogi, pitää antaa paljon itsestään. Sitä mää en ole valmis tekemään, sorppa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
