Koska minulla ei ole täällä paljon tavaraa lukuun ottamatta vaatteitani, muutamia työkirjoja, muistiinpanovälineitä ja tietokonetta sekä kahta puhelinta, olen ruvennut pohtimaan, mitä oikeastaan tarvitsen.
Niin, kun oikeastaan en tarvitse juuri mitään.
Mistä sitten on kulkeutunut kaikki se tavara, jota minulla on? Luulenpa, että muotoutuukin enenevissä määrin trendiksi keksiä tuotteita, jotka eivät enää erikoistu, vaan jotka kattavat mahdollisimman monta toimintoa. Niin kuin vaikka oikeasti hyvä pesuaine, jolla voi pestä hiukset ja joka toimii samalla myös saippuana ja hoitoaineena, tai myös vaatteiden pesuaineena. Taikavaatteet, joilla ratkaistaan monta vaatekaapin pulmaa (minihameesta pikkumustaksi tai vaikka polvihousuiksi), ja niin edelleen. Ostaminen, jolla kuitataan mahdollisimman monta ostamista, voi olla se tuleva juttu.
Luulen, että huippumuotoilun suosio tulee kasvamaan: kun jokin tuote on niin hyvä, että sillä kuitataan monta muuta tuotetta, se saa kulttiaseman. Vaikka maailman paras jakkara. Tavaran määrän sijaan sen toiminnallisuuden ylistys saa enenevissä määrin jalansijaa.
Kun jokin ei toimi, maailmankaikkeuteen muodostuu jännä särö, epäsuhta. Niin kuin vaikka täkäläisessä metrossa: kun kulkee entisten kiellettyjen alueiden kohdilla, menee helposti hukkaan, koska reitit on yhdistetty epäloogisella tavalla. Loogisuus on tärkeää. Niin maailma makaa.
Vaikka onhan maailma myös hyvin järjetön, säntäilevä taiteilija.
Lopuksi tulevat lehdet.
Olen ihaillut tätä magnoliaa joka päivä, sillä se on pienessä puistossa työpaikkani lähellä. Työpaikka itsessään on tunkkainen ja haisee DDR-arkkitehtuurille, vaikka sijaitseekin hienostoalueella, jossa on natsien rakentamia taloja.
Voin tunnustaa ostaneeni tänään torilta puuvillakankaita. Muuten en ole täällä shoppaillut, rahaa on mennyt lähinnä ruokaan ja erinäisiin kulttuurimenoihin. Tänään kävin katsomassa Ai Weiwein taidenäyttelyn ja pakko tunnustaa, että olin todella hämmästynyt, todella vaikuttunut.
Olisin ihan tyytyväinen, jos voisin jatkossakin hämmästyä ja vaikuttua enemmän ja arkipäiväistyä ja kuluttaa vähemmän.
Tämän kirjoitan teeskennellen, ettei ole mitään ristiriitaa toteamiseni ja alla olevan kuvan kanssa. Mutta hei, puuvillat olivat 3-5 euroa per metri...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tosi kiva, kun jaat aatoksesi!