No voi pahkura, olisin halunnut linkittää eilisen Hesarin artikkelin siitä, kuinka kaupungissa asuva ei sittekään kuluta vähemmän kuin maalla asuva (oletusarvollisesti), mutta en sitten löytänyt linkkiä artikkeliin....voi video! Jollakulla muulla varmaan riittäisi hermot paremmin jutun etsimiseen. Olennaisena pointtina se, että kaupunkilainen kuluttaa keskimäärin kaikkea muuta enemmän: shoppailee, viihtyy, syö ulkona, matkustelee huomattavasti enemmän jne...
En osaa määritellä itseäni liioin kaupunkilaiseksi kuin maalaiseksikaan, enkä jutussa mainituksi "välitilan nurmijärveläiseksi", joka asuu "maalla" mutta siirtyy lisäksi maasturillaan kuluttamaan kaupungin sykkeeseen eli onkin oikeastaan tupla-evil. Esimerkiksi käytänkö juurikaan kaupungin viihdepalveluita, vaikka asunkin vain viiden kilometrin päässä keskustasta? Vielä muutama kuukausi sitten olisin ollut kaupunkilaisittain autoton, mutta nykyään pihalla komeilee vuoden 1987 Volvo 740. Sen ajotavoite on kerran viikossa kaupunkialueella, mutta käytännössä tässä väliaikaisessa elämäntilanteessani olen kysynyt kyytiä niin, että ajoa tulee kaksi kertaa viikossa ja yleensä vähintään 10 km, usein ainakin 20 km.
Olen ollut paljon kotona ja lukenut siksi runsaasti kirjastosta hamstrattuja sisustus- ja naisten aikakauslehtiä. Hirveän paljon ihmiset pettävät itseään sillä, että on täysin ok ostaa koko ajan uutta, kunhan laittaa sen kiertoon. Olen täysin varma esimerkiksi siitä, että kannattaa ajaa vanhalla Ladalla, vaikka se kuluttaakin enemmän bensaa verrattuna siihen, että laittaa Ladan kiertoon ja hankkii uuden vähempipäästöisen auton. Päästöt ehkä syntyvät jossain muualla, mutta ne ovat silti olemassa (miksi kaiken maailman vihreyslaskelmissa ei ilmoiteta valmistukseen käytettyä energia- ja raaka-ainemäärää? varmaan siksi, että moni vihertävä muuttuisi kuplaksi). Ei kiertoon menevät Ikea-ostoksetkaan mitään hyväntekeväisyyttä ole.
Meillä uusitaan kattoremontin yhteydessä ikkunapellitykset ja olen pohtinut, onko se oikein vai väärin. Pellit ovat kunnossa ja kaipaavat vain maalia, koska aika rupuisiltahan ne uuden katon laittamisen jälkeen näyttäisivät. Itselläni uusiminen vastustaa tässä tapauksessa. Onhan tämä silti aivan eri asia kuin lähteä uusimaan vaikka keittiön kaapistoja siksi, että jokin ysärimallin uurremuotoilu ei niissä miellytä silmää. Itse asiassa, koko uusimisajatus olisi täysin järjetön! Toistaiseksi en ole tehnyt enkä teettänyt mitään turhaa remonttia vaan pinnan uusimiset ovat olleet tarpeen. Ikkunapellitkin olen valmis nielemään. Jonain päivänä alan silti katsella keittiötä kurttu otsassa, muutoksesta haaveillen...(keittiön lattia on paskana, tämäkö hätäisenä perusteluna laajempiin muutoksiin?).
Palstakausikin on alkanut, maassa ovat Hankkijan Timo -peruna, porkkanaa ja kepasipulia. Mieli palaa palstalle....Punajuuren kylvöä haaveilen seuraavaksi.
Komppaan kyllä näitä aatoksia hyvinkin paljon!
VastaaPoistaKaikki shoppailu on turhaa, ja mun uusi elämänohjeenihan onkin "älä osta uutta ollenkaan". Ok, jotku hygieeniatuotteet ja hammastahnat yms on ikäänku pakko, mut neki voi ostaa ekologoisena versiona, mutta nuin muutoin, oon huomannu että ihan kaiken saa kyllä jostain käytettynäkin, kunhan viitsii nähdä vaivaa ja kuluttaa hieman aikaa sen löytääkseen.
On sangen surullista tämä nyky ihmisen kulutusmania ja uuden haluaminen vaikka vanhassa ei olisi mitään vikaa.