Ehtoisa emäntä on myrkytetty

Pitäisi pitäisi pitäisi, koti pyytelee, että siivoilehan vähän, minä vaan makoilen. Kaikki muut ovat jossain ja hiljaisuus hivelee korvia. Jätin Ehtoisan emännän eilisillaksi kotiin ja lähdin itse tapaamaan vanhoja ystäviä. Siitä seuraa aina hieman hullutusta.

Kerronpa hieman Ehtoisasta emännästä. Se on aika rasittava tyyppi, touhukas ja aina tekemässä turhanpäiväisiä suunnitelmia, sellainen kodin pyörremyrsky. Ei se mikään täydellinen nipottaja ole, koska sen koti on aina sotkussa ja kasvimaalla rehottavat rikkaruohot. Kyllä se silti päteä tykkää. Se on elementissään elähtäneet kumpparit jalassaan tai selaillessaan vaikka neulontalehtiä.

Ehtoisa emäntä oli alun perin naapurin lohkaisu, vitsi puuhastelijalle. Ajan myötä Ehtoisasta emännästä kirkastui kuin oma persoonansa: elämää tasapainottava harrastelija, jolla on marttamaiset vinkeet. Blogin kautta Ehtoisa emäntä on kokonainen henkilö, vaikka joutuu kannattelemaan koko minuuttani.

Harrastelu, puuhastelu ja touhuaminen, pienten nautintojen hakeminen arjesta, ei ole vähäpätöistä puuhaa. Mulle on hieman epäselvää, kuinka paljon pitäisi antaa löysiä niille sisällä riehuville elementeille, jotka hakeutuvat kohti kaaosta. Sen tiedän, että Ehtoisa on pelastanut mut monesta pulasta. Murheet, kyllästymiset, mielen ailahtelut, hetkittäinen taiteilijaelämä, liika työhön uppoutuminen, kaiken tuon Ehtoisa emäntä osaa tasapainottaa. Kun Ehtoisa on puikoissa, mulla on se tunne että olen ihan hyvä ihminen. Ja jokaisella kotiäidillä pitäisi olla oma ehtoisa emäntänsä takataskussa! Pitäisikin antaa Ehtoisalle hänen kaipaamansa kunnia.

Välillä on silti hyvä ottaa vapaapäiviä touhukkuudesta, kunnollisuudesta, aikaansaamisesta. Uskon vakaasti siihen, että muita sisäisiä ääniä on turha täysin vaientaa. Jos sitä yrittää, ne vyöryvät hallitsemattomina päälle. (Oikea annossuhde mulla on vielä välillä hakusessa.)

On hauskan illan jälkeen aika päästää emäntä takaisin rattaille. Mutta sori Ehtoisa, mulla on vähän krapula, joten näytän nyt vaan sun puolesta nää aiemmin otetut kuvat.

Lilja maljakossa

Siemenistä saa monenlaista melkein ilmaista iloa. Tässä takapihalla kasvavaa aitoelämänlankaa.

Konnantatar kukkii. Aika söppänä.

Aiemmin leuhottelin kaksivuotisten kylvöpuuhiani eli melkein ilmaista puutarhatouhua. Tässä tänä vuonna kylvettyä rohtosormustinkukkaa. Ensi kesänä näyttää jo vähän toiselta!

Ja tässä tarhaillakkoa.

  

No jaa, Ehtoisa nyt vähän heräilee myrkytystilasta ja haluaa sen verran huikata, että aivan mainio ja itse keksitty puutarhavinkki on katsella julkisten tilojen istutuksia. Monesti tähän aikaan vuodesta monivuotisista esimerkiksi maanpeitekasvit ryöppyävät yli. Ketään ei haittaa, jos karkulaisia nappaa omaan pihaansa, kunhan sen tekee siististi ja tärvelemättä varsinaisia istutuksia. Ilmaista sissitoimintaa ja hauskaa bongailua!