Metsästäjä-keräilijä asuu minussa ehkä keskimääräistä vahvempana, ainakin kasvukauden aikaan. Tosin! Tänä vuonna se tuntuu uupuvan, mutta siitä lisää kasvipuuhastelupäivityksessä...
Eräs lukija (toki muutenkin tuttu) kommentoi aiempaa kirjoitustani kuluttamisesta ja kertoi, että yrittää nykyään tehdä kaikki hankintansa mahdottomuuksia, eli esimerkiksi hygieniatarvikkeita lukuun ottamatta, käytettyinä. Siinäpä haastetta metsästäjä-keräilijälle!
Olen jo muutaman viikon hekumoinut sillä, että kunhan päälleni taas mahtuu ylipäänsä jotain, kirmaan vaatekauppaan ja käytän siellä joululahjaksi saamani 100 euron lahjakortin. Tuo päivä on kenties tänään, joten ihan hyvin ei tämä pohdiskelu starttaa...Mutta jos, kröhöm, nyt muuten yrittäisi soveltaa.
Siis: mitä vaatisi, ettei hankkisi uutena mitään? Ja kuinka paljon tulee käytännössä hankittua koko ajan uutta, vaikka kuvittelisi, ettei hanki mitään?
Voin ihan aluksi tunnustaa, etten ole vuosikausiin osannut etsiä kirpputoreilta vaatteita itselleni. Ostan ne siis uutena, voi minua. Toisaalta en ostele vaatteita ostamisen vuoksi vaan päivitän maltillisesti tyylikkäitä työvaatteitani ja käytän harkintaa muissakin hankinnoissa. Mulla ei ole yksinkertaisesti aikaa, varantoja tai edes kiinnostusta sisäisen tyhjyyteni täyttämisellä vaateshoppailun merkeissä. Olen myös melko tyytyväinen ajattomiin paitapuseroihini ja istuviin farkkuihin (jotka eivät tällä hetkellä istu, tai siis edes mahdu), jotka eivät ole kausitrendien kuljetettavissa.
Sen sijaan lastenvaatteet löytyvät mainiosti kirpparilta ja huuto.netistä, paitsi ykköskengät ostan uutena. Ulkovaatteiden kanssa pätee vaistosääntö: hanki heti kun löydät, kautta tai kokoa odottamatta, ennakoi! Valitettavasti mulla on itselläni vielä tässä opeteltavaa. Häh, mikä kevät, nythän sataa lunta...jne.
Elektroniikka on vähän vaikea pala. Jokainen simahtanut kännykkä päätyy jonnekin haitalliseksi metalliksi afrikkalaisen tai aasialaisen keuhkoihin, ja tämähän ei ole mitenkään älyttömän kiva juttu. Samoin jo elektroniikan arveluttavissa olosuhteissa tekeminen on luku sinänsä. Hyi Apple! Miten saisi kestävää, jota ei tarvitsisi vaihtaa. Tarvitaanko joka helvetin vimpainta, tai ainakin, miten edistetään näiden vimpaimien eri osien kierrätettävyyttä. Mulle jo kännykän tulo on ollut yhdenlainen kriisi, vaikka sillä olikin kiva lirkutella teini-ikäisenä ihastukselleen. paitsi että hetkonen, sehän soitti yleensä lankapuhelimeen, joita sivumennen sanoen olen jäänyt äärimmäisesti kaipaamaan. eikä harmi kyllä lirkutellut, mutta tämä lienee toinen tarina.
Täytyy jatkaa listaa toisella kerralla, nyt loppuu kirjoitusaika.
Nykypäivän luddiittina mun olisi helppo luopua monestakin sähkölaitteesta, mutta suurin musta pilvi mulla syntyy kyllä pois heitettävästä ruoasta. Sitä ei voi hankkia kerran syötynä eikä mulla oo takapihalla lättiä, jonka sioille voisin tähteitä heittää. Ruoan tuotannossa pakkaukset ovat ilmeisesti pikkujuttu pois heitettävän rinnalla.
Tuohon viimeiseen kappaleeseen liittyen, oletko kuullut tällaisesta:
VastaaPoistahttp://www.evl.fi/kua/vastuuviikko2000/virike/sivu21.html
Mulle tämä on ihan uutta. Olen lueskellut täällä kompostointikirjoja, kun pihalle on kuitenkin ajatus sellainen laittaa. Ajattelimme laittaa autotalliin tällaisen matokompostin, sitä vois olla hauska seurata, ja se toimisi talvellakin. Kesällä voisi sitten käyttää ihan perinteistä pihakompostoria myös keittiöjätteille.
Mutta jonkin verranhan elektroniikkaakin voi hankkia käytettynäkin, mulla esim on viimeiset 3 puhelinta ollut sellasia käytettyjä, "vanhoja" malleja, jotka on mulla käytössä kestäny kuitenkin vielä useemman vuoden.
VastaaPoistaSama kodinkoneissa, itse lahjotettiin just anopin astianpesukonekkin, n.15vuotta vanha kahvipaketilla uudelle omistajalleen.
Kameroita, videolaitteita,digiboxia,telkkaria yms näkyy joka paikassa käyettyynä myytävänä ja halvalla jopa.
Paljon törmää myös tallasiin ilmotuksiin jossa myydään vaan pari kertaa käytettyjä juttuja, kun ollaan saatu esim lahjaksi eikä ole useemmalle travetta.
Elektroniikkaakin siis saa, ja helposti.
Nuihin kosmetiikkatuotteisiin vielä; vaikken käytä kierrätettyä, käytän paljon suomalaista, ekologista ja luomua, joiden pullot kierrätän.
Muutoinkaan en kyllä meikkaa, en laita tukkaa enkä tee oikeestaan juurikaan "naisten juttuja" joten kaikenkaikkiaan nuita putiloita ei edes juurikaan kerry.
Mutta tottahan se silti on, että edelleen ois varaa nipistää kulutuksen suhteen, meillä ainakin ruoka-kauppaan menee silti ihan liikaa rahaa ja paljon vielä sellaseen "turhaan"...
MUTTA, pienistä askelista se kokonaisuus koostuu,toivottavaa oliskin että jokainen yrittäs ees vähän :)