Syksyn kauneudesta

En haluaisi aloittaa tai lopettaa jokaista kirjoitustani arkeen hukkumisen tunteesta, joten kirjoitetaan pienistä hyvistä fiiliksistä välillä. On mulla jotain isompia teemoja mietinnän alla, mutta en ota paineita. Mutta nyt kun asiaa ajattelen niin vitsi, kun huvittaisi kirjoittaa heti! Mutta ei nyt ehdi.

Lähetin lapsen kouluun ja mulla on eka tapaaminen vasta kympiltä, joten piipahdin takapihalla kurkkaamassa, mitä nättiä sieltä vielä löytyy.

Piilu-kärhö, esimerkiksi.

Anisiisoa valkoisen kurkkuyrtin kaverina.

Muutama maa-artisokka.

Kukintaansa lopettelevia syysleimuja.

Ränsistymistä mutta sentään vielä vihreyttäkin.

Ja vähän jo ruskankin värejä.