sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Viestin otsikko on otsikko

Laitetaanpa puolelletoista lukijalleni jonkinlainen elonmerkki. Aloitan sen Siskonpeti-sketsin henkisellä leuhotuksella, kuinka kivan brunssin tein (ko. sketsissä äidit brassailevat piparkakkutaloilla). Kivuutta kompensoi huonolaatuinen kamerakännykkäkuva. Lisäjännitteenä kuvan reunassa näkyvä reisi, joka kuuluu eräälle strategiapeliä lattianrajassa pelaavalle. Kuvassa myös kantajalleen pieneksi käynyt muumipyjama.

Jatketaan Siskonpeti-linjalla siten, että oikealla oleva salaatti on sovellettu Safkaa!-kirjasta. Siinä on vegereseptejä. Kirjastosta lainasin. Salaatin suppilovahverot olen poiminut itse ja porkkanat tietenkin kasvattanut omin kätösin. Jatketaanpa juttua muihin aiheisiin, jotten ehdi tukehtua omaan ylivertaisuuteeni. Ehe ehe.


Olemme marraskuussa. En ole oikeastaan puuhastellut muuten kuin kutonut sukkaa. Sukan kutomisen lisäksi olen katsonut Paratiisihotellia. Olen vakuuttunut Paratiisihotellin monipuolisesta erinomaisuudesta.

Pimeyden koittaessa tuppaa lipsahtamaan myös kevyeen työnarkomaniaan. Ei jotenkin osaa iltaisin irtautua työajatuksista. Kädet ajautuvat läppäriä naputtelemaan. Ei ehkä hyvä, ei huonokaan. Valon aika on muuta riekkumista varten.

Kuljen fysioterapiassa ja jumppailen jalkaa. Mietin kaikenlaista syvää kuraa, joka ei sovi positiivisuutta henkivään muodikkaaseen lifestyleblogiini. Aivan hyvin olen toistaiseksi pimeydestä selvinnyt. Kun saisi joulunkin jotenkin lusittua.

Kyllä on myönteistä ettei ole liukasta. Tällä myönteisellä ajatuksella lähden suuntaamaan ensi viikkoon.

2 kommenttia:

  1. Muahhah, sehän se onkin! Ei ole liukasta. Sillä jaksan tämän sateen. Kiitos. :D

    VastaaPoista

Tosi kiva, kun jaat aatoksesi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...