perjantai 19. heinäkuuta 2013

Loma sucks

...Näin ajattelin tänään. Olin käyttänyt lapsia kahdeksan kilometrin patikoinnilla, jotta saisin puristettua niistä ylimääräistä vinkunaa ja häsellystä pois. Tulin kotiin ja vetäydyin vaivihkaa sänkyyn kera sumpin. Luin hetken Zadie Smithin Kauneudesta-romaania.

Ei olisi varmaan pitänyt. Se muistutti minua menneiden aikojen joutilaisuudesta, siitä kun lueskeli laiskasti hyvää kirjaa pitkin päivää. (Niitä vähemmän pyhiä tyhjiä ja ahdistavia hetkiä en ajatellut lain.)

Totesin olevani ihan uupunut, nääntynyt tähän. Tähän alituiseen reagointiin, jakamiseen, uhrautumiseen, puuhaamiseen, jynssäämiseen, kaaoksen sietämiseen, omien suunnitelmien sikseen jättämiseen.

Ja väärältähän tällä tavoin ajatteleminen tuntuu.

Kaikki puuhasteluni ovat puolitiessään. Mitään valmista ei tule, mistään, edes virkkeestä. Taitavat käsityöt jäädä loman loppumisen jälkeiseen aikaan.

Ja kun nyt tässä ryhdyin keskeneräisyyttäni ruotimaan niin kerronpa toisenkin otsikon teemaan liittyvän ajatukseni, nimittäin sen, että olen kademielinen toisten lomahommista. Miten helkkarissa kaikilla tuntuu olevan niin kamalan kivaa? Ja jostain on pieraistu budjettia ties minkälaisille kesäreissuille.

Näen vapautuneita perheitä (ja rehellisyyden nimissä myös lomareissuillaan leikkipuiston laidalla nuokkuvia vanhempia) ja kadehdin lomatunnelmia. Sellainen pääsi melkein luikahtamaan fiiliksiini, kun pääsin eilen mustikkaan, mutta jotenkin sekin eteerinen tunnelma hälveni.

Kai olen niin elämyksennälkäinen, ettei tuo lähipuisto mua riittävästi ruoki. Hävettävä vaiva.

Tekaisin tuossa illalla kuppikakkuja ja ajattelin, että ollaanpa nyt sitten itsekkäitä, kerran itsekkyys näköjään nostelee sisälläni päätään. Kaaputin taikinakulhosta enemmän kuin normaalisti ennen kuin huikkasin esikoisen raapimaan kulhon. Syntisen hyvälle maistui.

8 kommenttia:

  1. Välillä johonkin muuhun leikkipuistoon :)

    VastaaPoista
  2. Moi, olet väsynyt, täydet sympatiat täältä sulle! Voin lohduttaa, että jahka pienempi muksuistasi on 3v niin tulee jo enemmän niitä luppohetkiä, kun saa juoda kahvinsa rauhassa, lukaista kirjaa, tehdä uutta kukkatarhaa, patistaa lapset viereiseen vadelmikkoon kuppien kera, ottaa torkut sohvalla ilman että sillä aikaa on tapahtunut katastrofia.. Mutta tämän sanominen EI tietenkään lohduta sillä hetkellä, kun on väsynyt siihen kaikkeen reagointiin, jynssäämiseen, puunaamiseen! TIEDÄN! :) ...Niin, ja sitä keskeneräisyyksien sietoa täytynee sietää hamaan tulevaisuuteen, siihen tulokseen olen tullut!! :)

    Mulla alkoi eilen parin viikon palkaton! (ei siis palkallista lomaa vielä kertynyt) loma ja tili osoittaa sen, ettei minun kukkaron sisällön avulla ainakaan mitään suurempia tehdä. No josko tässä kotiympyröissä aika kuluisi kun serkkuja saapuu roppakaupalla mummolaan. Siinä lomasuunnitelmia ihan tarpeeksi meille! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Palkatonkin lienee paikallaan, blogihiljaisuudestasi päätellen työt ovat vieneet mehut! Ehkä on kyse myös erilaisesta elämänsisällöstä...?

      Väsymys on joskus pieniä hetkiä. Mulle se on jatkuvaa pientä ärtyneisyyttä.

      Odotanpa sitä hetkeä, kun en koe, että jollakulla on koko ajan mulle asiaa...Ja sitten sitä varmaan kaipaa!!!

      Poista
    2. No joo, töissä alkanut sujua omalla painollaan, mutta kameran rikkinäisyys hiukan hidastaa blogin päivitystä.. ;)

      Poista
    3. Plääh :) No, toivotaan, että saat kameraan tolkkua! Ootko viihtynyt töissä?

      Poista
  3. Kirjoitin sulle pitkästi alkuviikosta. Sitten väsähdin ja ajattelin, että tallennan, ja kirjoitan loppuun ja lähetän illemmalla. No, asiat ja mielentilat ovat jotenkin vanhentuneita, joten saas nähdä jaksanko muokata siitä jotakin, vai kirjoitanko kokonaan uudestaan. :)

    VastaaPoista

Tosi kiva, kun jaat aatoksesi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...