Poteista turveruukkuihin

Kyllä on niin, että pottitaimilaatikko on ihan über. Sillä tuli kelpo taimia! Siirsin niitä eilen tyttären kanssa turveruukkuihin odottamaan karaisuun riittävän lämpimiä päiviä. Tästä vaiheesta en tykkää, kun joka ikkunalaudalla on pikkuruukkuja, jotka haisee pitsalaatikoille (pahville).

Tehtiin myös uudet kylvöt pottilaatikkoon, uusi yritys punakosmoskukkaa, parsakaali, anisiiso, rohtopäivänhattu jaaaa no, en muista. Lisäksi jaloleinikit ja pari tuoksuhernelajiketta päätyivät multiin. Kova puuhastelu oli näissäkin.

Pikku puutarhassanikin on pientä elämää: ensimmäisiä sipulikasvihuppuja kurkistelee juuri sulaneesta mullasta. Ovat ehkä helmililjoja, mutta pitää vielä tarkistaa syksyllä tehdystä istutuskartasta. Istutuskartta kuulostaa aika mahtipontiselta, kun mulla on tapana vaan lätkiä sinne sun tänne, mutta joo, muistin merkitä muistiin.

Takapihalla on vähän hurjempaa, kun naapurin koira käy siellä säntäilemässä. Mun alppiruusu on osin tuhoutunut ja sen varjohupun päälle on kustu. Istutuskukkapurkki on kadonnut ja lintujen maapähkinä-ämpärin kansi heivattu helvettiin. Suhtaudun pelokkaasti kukkapenkkieni tulevaisuuteen. Ajattelin marssia Puuiloon ja ostaa sieltä helvetisti verkkoa. Toki asia pitäisi ottaa naapurinkin kanssa puheeksi, mutta asia ei ole niin yksinkertainen, kun itselläkin on vapaana jolkottava lemmikki...Paitsi tuhojen puolesta tietenkin. Mussa on yhtäläisesti antaa kaikkien kukkien kukkia -filosofia eli kukin eläköön tyylillään, samalla olen raivoissani, kun mun kukkien kukinta on nyt uhanalaisena! Aggressiivinen verkottaminen olisi mulle turhauman purkamista, vaikka nyt sitten muistuttaisikin hieman USA:n toimia Meksikon rajalla...

Alan nyt katsella sopivaa maalisävyä kellarin seiniin. Huomenna tasoitesatsi rautakaupasta ja samalla ehkä sitten maalia. Maalisävyt kannattaisi AINA ottaa värilastuina talteen. Muka olen ottanutkin, mutten nyt sitten löydä. Kuvasto on vaihtunut ja sävy hukassa...Mahdotonta on louhia pala seinää mukaan värianalyysiin.