tag:blogger.com,1999:blog-6380948731873336912.post7038700877517216848..comments2023-07-04T10:59:06.176+03:00Comments on Ehtoisa : Lapset erottavat naisiaEhtoisa emäntähttp://www.blogger.com/profile/10031855752349861153noreply@blogger.comBlogger8125tag:blogger.com,1999:blog-6380948731873336912.post-24643017293027116312013-03-09T20:46:47.840+02:002013-03-09T20:46:47.840+02:00Tuollaiset tapaukset on hankalia, kun kukaan ei va...Tuollaiset tapaukset on hankalia, kun kukaan ei varsinaisesti ole "väärässä", elämäntilanteet vain erottavat. Tietenkin kuvioihin liittyy loukkaantumista ja pettymyksen ja surun tunteita...<br /><br />Ehtoisa emäntähttps://www.blogger.com/profile/10031855752349861153noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6380948731873336912.post-42974994504658042242013-03-09T20:45:28.238+02:002013-03-09T20:45:28.238+02:00Tarinoita on yhtä monta kuin on äitejäkin, niin se...Tarinoita on yhtä monta kuin on äitejäkin, niin se vaan on. Mustavalkoisia "totuuksia" on turha hakea.Ehtoisa emäntähttps://www.blogger.com/profile/10031855752349861153noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6380948731873336912.post-70053792230241747172013-03-07T22:20:18.146+02:002013-03-07T22:20:18.146+02:00Hyvä kirjoitus. Oma äitiyteni on elämäni pahin kip...Hyvä kirjoitus. Oma äitiyteni on elämäni pahin kipupiste ja vaikka "äiti" olenkin, en silti tunne olevani äiti. Myönnän olevani kateellinen niille äideille, jotka kokevat ns. oikean äitiyden, äidinrakkauden, kaiken sen tuskan mikä liittyy äitinä olemiseen. Kaikista meistä ei ole äidiksi, vaikka aina omalla kohdallani kuvittelin juuri sitä haluavani. Joskus elämä yllättää ei-toivotulla tavalla ja keikauttaa sen pois tasapainostaan. Kaikesta kateudesta huolimatta myönnän myös olevani helpottunut, kun lapseni ei asu kanssani enkä juurikaan tapaa häntä. Ja tämä jos mikä on tabu yhteiskunnassamme.Ompelusoppihttps://www.blogger.com/profile/13171494397303379883noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6380948731873336912.post-80957970378994511872013-03-07T21:06:28.966+02:002013-03-07T21:06:28.966+02:00Juuri näin. Kotona olen äiti, tosin muutakin, enkä...Juuri näin. Kotona olen äiti, tosin muutakin, enkä osaa hurmaantua lapsista ja uppoutua heihin 24/7 vaikka joskus haluaisinkin. Mutta kun suljen kotioven takanani, haluan puhua toisten aikuisten kanssa ihan muusta kuin siitä, mitä teen työkseni (eli olen äiti).Tiinahttps://www.blogger.com/profile/03943668640699128534noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6380948731873336912.post-49418663986211668232013-03-07T21:01:35.179+02:002013-03-07T21:01:35.179+02:00Kun minä aloin odottaa esikoistani välini viileniv...Kun minä aloin odottaa esikoistani välini viilenivät ystävän kanssa. Meillä oli niin eri elämäntilanne, että en enää jaksanut yrittää. Minä olin valmistunut ammattiin ja oman alani töissä ja avoliitossa. Ystäväni oli juuri aloittanut opiskelunsa eikä ollut koskaan seurustellut. Minun raskauteni oli ystävälle liian kova pala. Olin melkein koko raskausajan sairaslomalla, joten minulla ei paljon muusta ollut puhuttavaa kuin raskaudestani ja tiesin, etten voi siitä tämän ystävän kanssa puhua. Jälkeenpäin kuulin juttua kuinka samainen ystävä ei halunnut osallistua kavereiden ostamaan vauvalahjaan, sillä häntä ei ollut pyydetty kummiksi. Hieman satutti, vaikka mitä minun tyttöni sellaisella kummilla olisi tehnyt, joka ei voinut kestää ajatusta tästä lapsesta? Harmittaa, että kaikki meidän yhteiset mukavat muistot tuntuvat hautautuneen tämän lapsi-asian alle.Poppanahttps://www.blogger.com/profile/16770142335323140366noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6380948731873336912.post-626455307771565012013-03-07T17:36:53.333+02:002013-03-07T17:36:53.333+02:00joo... mä niin vihaan sitä kilpailua äitiydessä &q...joo... mä niin vihaan sitä kilpailua äitiydessä "mä teen asiat paremmin kuin sinä!" "vain minun tapani on ainoa oikea!"... hohhoijaa... me ollaan kaikki erilaisia, vaikka äitejä oltais tai vaikka ei oltaiskaan... ite kun olen tullut vanhemmalla iällä äidiksi, niin koin painostavana ne utelut: "koska lisäännyt?" "koska vakiinnut?" ja se kaikista ärsyttävin: "kyllä sinä sitten ymmärrät kun olet äiti!" (juu, EN ymmärrä kyllä vieläkään...)<br />mutta mä siis olin ptkään sellanen, että EN MISSÄÄN NIMESSÄ HALUNNUT LAPSIA! eikä kyllä ollut sitä miestäkään... sit "kaikki vaan loksahti paikoilleen" kun löytyi THE mies...<br />ja nuo fanaattiset jutut: ei kertsejä (no meillä oli alussa ja lopussa kertsit käytössä), ei vaunuja (aha, no haittaako se, että meillä oli?!?!?), vain imettäen (njoo, ei annettu korviketta ko tykkäsin imettämisestä, mut hei miksi pitäisi imettää jos siitä ei pidä?!!??), koti on lapselle paras paikka kasvaa (olen vieläkin kotona, vaikka lapseni on päiväkodissa ja yli 3-v, mutta mikä minä olen sanomaan onko tämä ratkaisu toimiva naiselle, joka haikailee töihin tai muuta ja olihan meidän napero leikkikerhossa ja auppari hoiti häntä myös...) - annetaan kaikkien kukkien kukkia <3<br />glennihttps://www.blogger.com/profile/04633778887817942883noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6380948731873336912.post-29038427071429017742013-03-07T14:48:57.319+02:002013-03-07T14:48:57.319+02:00erittäin hyvä kirjoitus..erittäin hyvä kirjoitus..Caritahttps://www.blogger.com/profile/10435146094988276772noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6380948731873336912.post-56929894961129931002013-03-07T14:47:49.403+02:002013-03-07T14:47:49.403+02:00Hyvin kirjoitettu!Hyvin kirjoitettu!Laura/NauravaNappihttps://www.blogger.com/profile/01885695779578427877noreply@blogger.com